sunnuntai 16. joulukuuta 2018

Grishkon balettipuku

Tilasin syyskuussa Grishkon balettipuvun Bolshoi Stars Jewel Collection - mallistosta. Selailin Grishkon sivuja ja tämän puvun kanssa se oli niin kutsuttua rakkautta ensisilmäyksellä. Väri, leikkaus ja kaikki oli just sellaiset, joista olen pitkään haaveillut. Lisäksi Grishkon puvuissa on pidempi mitoitus kuin esimerkiksi Blochin tai Wear Moin puvuissa, joten L/42-koko oli mulle sopiva (olen 178cm).



Seuraavat kuvat puvusta olen ottanut kuvakaappauksella balettitunnilla kuvatusta videosta, jolla harjoiteltiin syksyn koreografiaa. Eli oikeastaan ihan ensimmäiset oikeat "tanssikuvat" tässä blogissa. Muistaakseni kaikki aikaisemmat kuvat ovat olleet aina paikoillaan poseeraten otettuja.



Ainakaan tätä Grishkon pukua ei saa pestä pesukoneessa, mikä on pieni miinus (toisaalta pesukonettahan en edes omista). Puvussa ei ole minkäänlaista vuorta, mikä ei tosin itseäni haittaa. Materiaali on ihanan pehmeää ja joustavaa, kokokin on juuri oikea. Monet puvut vähän kinnaavat pituussuunnassa, mutta tässä pituus riitti hyvin. Kaverin sanojen mukaan tästä tulee mieleen vähän Prinsessa Ruususen Pahatar. Omalla suosikkilistallani tämä nousee siitä huolimatta ihan ykköseksi!

-Helinä

Hamstereista

Kuten aiemmin ehdin jossain välissä mainita, mun luokse muutti syksyllä kolme pientä ihanaa roborovski-hamsteria. Jos joku ei ole koskaan sellaisista kuullutkaan, ovat nämä pienen pieniä palleroita vauhtitöppösillä varusteltuna. Aika homma oli siis saada kaikkia yhtä aikaa samaan kuvaan. Jokainen kun ryntäilee jatkuvasti minne sattuu, aivan kuin aika kuluisi heillä pikakelauksella.


Kaikki kolme ovat tyttöjä ja väritykseltään samanlaisia. Vieläkään en ole aivan varma kaikkien tunnistamisesta, koska se onnistuu lähinnä käyttäytymisen perusteella. Yksi näistä on aika kova puremaan, sen olen nimennyt Laventeliksi. Toinen näyttäisi tykkäävän erityisen paljon ruuasta, ja tuleekin ruuan perässä ihan minne tahansa. Tästä uhkarohkeasta ahmatista tuli nimeltään Lilli. Luna taas ei hyökkää kiinni sormeen eikä ruokaan, vaan tulee tutkimaan ruokkivaa kättä yleensä aivan rauhassa, ottaen mukaan muutaman siemenen kerrallaan.


Alla kuvassa kädellä istuskelee Lilli ja takana Luna.


Luonani asuu myös kiinankääpiöhamsteri Duppis, joka onkin jo 2,5-vuotias. Duppiksen ostin ihan ensimmäisestä palkastani juuri kun olin muuttanut pois kotoa. Vanhemmiten Duppiskin on alkanut ottaa rennommin, eikä enää säikähdä ihan pikkujuttuja, kuten imuria. Korvakarvat ovat alkaneet jo vaalentua ja turkki harmaantua, mutta siitä huolimatta meno öisin on vielä reipasta pyörässä juoksentelua ja tunneleiden kaivelua.


Jokaiselle hamstereista kiinnostuneelle tai jo hamsterin omistavalle suosittelen liittymään Hamsteriyhdistyksen jäseneksi, jolloin kotiin tipahtaa yhdistyksen lehti muutaman kerran vuodessa. Itse liityin vasta tänä syksynä ja jo parissa lehtisessä on ollut mulle aivan uusia kivoja juttuja, kuten ohjeet hamstereille sopivaan jouluateriaan ja hyviä hoitovinkkejä. Ennen Duppiksen hankkimista perehdyin Hamsteriyhdistyksen ja Hamsterit.net sivuihin, joista sai hyvin kattavat tiedot hamstereista lemmikkinä. Aina voi kuitenkin oppia uutta näistä ihanista palleroista! 

-Helinä

keskiviikko 12. joulukuuta 2018

Pikkujoulut

Ensi maanantaina meidän tanssikoululla on pikkujoulut, joissa balettiryhmien olisi tarkoitus esiintyä. Pikkujoulut ovat itsessään erittäin rento tapahtuma, eikä esityksiin ole valittu mitään tiettyjä asuja tai muuta sellaista. Hauska silti päästä vähän esittämään, mitä on tullut tehtyä syksyn aikana. Kumpikin koreografia sisältää vielä aika paljon hankalia juttuja, jotka ei mene ihan putkeen. Lähinnä toivon välttyväni kaatumiselta niitä esittäessä :D. 

Toinen tavoite tältä esitykseltä on muistaa hymyillä ja katsoa ylös lattiasta, eikä purra keskittyneesti huulia yhteen ja tuijottaa omia varpaita tai peiliä.

Tänä vuonna koko joulunodotus on mennyt vähän ohi, koska olen ollut jatkuvasti töissä tai treeneissä. Tavoista poiketen en ole saanut joulukoristeitakaan kunnolla esille. Ensi viikonloppuna aion mennä mummille juhlimaan vähän kuin pikkujouluja kahdestaan. Ehkäpä sieltä löytyy sitä joulufiilistä <3.

Olen koonnut baletin ja tanssin puolelta pientä joululahjalistaa, jotka aion jossain vaiheessa hankkia itselleni. Näiden hankkiminen saattaa tosin venähtää ensi vuoden puolelle tai osa jopa ensi vuoden jouluun, mutta eihän näillä kiire ole. Näitä kun olen haaveillut jo pidemmän aikaa, eikä mikään ole sillä tavalla akuuttiin tarpeeseen. 

1. Pitsinen valkoinen balettihame

2. Uudet puuterit sukkahousut

3. Uusi balettipuku
- Tähän otin tavallaan varaslähdön, kun tilasin uuden puvun Grishkolta jo syyskuussa, mutta se saapuikin vasta pari viikkoa sitten. Ajattelin tehdä myöhemmin tästä puvusta oman postauksen.

4. Selänlämmitin

5. Russian Pointe Vivante tai Grishko Dream Stretch -tossut




Minkälaisia tanssitoiveita teillä on jouluksi? Onko kellään luvassa joulunäytöksiä? :)

-Helinä

torstai 29. marraskuuta 2018

Edistymistä

Koko syksyn ajan musta on tuntunut, että kehitystä tanssissa tapahtuu ihan huimasti. Lukuunottamatta nyt sitä yhtä viikkoa, kun kaikki tuntui menevän miten sattuu.

Tänä syksynä ehkä tästä kehittymisestä johtuen (tai toistepäin) motivaatio erityisesti balettiin on ollut korkeammalla kuin vielä ikinä aiemmin. Haluaisin joka päivä oppia kaikkea lisää ja paremmin! 


Joistain liikkeistä, joita aiemmin pidin tuskallisina, on tullut nykyisiä lemppareita. Kuten esimerkiksi ne pienen pienet roundit ilmassa ja developet ovat nykyään yksi odotuksen aihe balettitunneilla.
Erityisesti myös taakse ja sivulle taivutukset tuntuvat jotenkin ihan erilaisilta. Se tosin lähinnä johtuu siitä, etten ennen ole uskaltanut mennä näissä liikkeissä ihan maksimia, kun olen pelännyt tekeväni liikkeen silloin väärällä tekniikalla.

Keskivartalon kannatus on myös saanut kehitystä. Siinä missä ennen en kunnolla edes hoksannut mitä kohtaa pitäisi jännittää eniten, nykyään tiedän, että mulla se on erityisesti alavatsa, josta tuki ensimmäisenä katoaa. Lisäksi olen oppinut tässä syksyn aikana, että vartalo saa olla jopa ihan pienessä etukenossa. Tämän kanssa on ainakin vielä harjoittelemista, vaikka asian teoriassa tietääkin. Ihanaa on, että huomaa joitain juttuja, joita pitäisi korjata, jolloin näitä asioita muistaa välillä ihan itsenäisesti tunnilla korjata ilman open huomautusta.

Eilen oli tämän syksyn viimeinen kärkitossutunti (15min tunnista kärjillä) ja kärjillä olo on muuttunut sekin varmemmaksi. Välillä uskallan jopa irrottaa tangosta ja kokeilla sarjoja vähemmällä tuella. Odotan jo, että pääsee keväällä treenaamaan lisää kärkitossutekniikkaa. Pehmeillä tossuilla on vielä jäljellä muutama viikko ennen joulutaukoa, joten kaikenlaisia uusia oivalluksia mahtuu toivottavasti vielä tämän vuoden puolelle! :)


-Helinä

maanantai 26. marraskuuta 2018

Kohta (mukamas) joulukuu

Tuntuu, että tänä vuonna koko syksy on vain vilistänyt silmien ohi pikakelauksella. Ihan kuin en olisi ehtinyt tehdä yhtään mitään ja aikaa olisi aivan liian vähän kaikkeen. Tällä viikolla alkaa joulukuu, mikä tuntuu aivan utopistiselta. Ei ole vielä yhtään joulufiilis. 


Esimerkiksi ylihuomenna meillä on viimeinen keskiviikon balettitunti tältä vuodelta, mikä tuntuu ihan hullulta! Vastahan koko syyskausi alkoi. Paljon on kuitenkin ehditty tehdä uutta, kuten pieniä hyppyjä kärjillä viime tunnilla. En yhtään muista miksikä niitä kutsuttiin, mutta raskaita ja hankalia ne olivat :'D. Lisäksi on harjoiteltu paljon uusia hyppyjä sekä keskiviikon, että tiistain tunneilla. Tykkään todella paljon kaikista isommista hypyistä, joten niiden harjoittelu on ollut ihan erityistä kivaa!

Piruettejakin on tullut harjoiteltua, ja tuntuu, että pikkuhiljaa niissäkin alkaa olla mulle jotain järkeä. Tosin painotan sanaa pikkuhiljaa. Jotenkin en saa yhtä uutta piruettia toimimaan, joka ponnistetaan paikoillaan asennosta, jossa toinen jalka on aluksi sivulle ojennettuna. Ei mene millään vielä mun aivojen jakeluun, mutta ehkä joku päivä.

Mulle täysin uusia lajeja tänä syksynä olleet nykytanssi ja jazz ovat myös löytäneet jonkinlaisen paikan kaiken balettirakkauden keskellä. Alkusyksystä jazz oli mulle vähän sellainen "ugh pöh hmmm" -laji, mutta siihenkin olen huomannut hitaasti ihastuvani. Aiempaa kokemusta jazzista ei ollut, joten ehkä se oli sellainen vieras möhkäle, joka vaati vain vähän tutustumista. Nykytanssin kanssa taidan olla vieläkin "hmmm" - tasolla, enkä vielä osaa sanoa pidänkö siitä vai en. Siinä kun ei ole mitään niin selkeää tyyliä kuin monissa muissa lajeissa. Itse tuppaan olemaan selkeiden asioiden ystävä :D.


Tällä hetkellä teen kotona remonttia, joka toivon mukaan on jouluna valmis! Sen jälkeen ajattelin tehdä pienen kotipostauksen, kun kaikki nurkat ovat esittelykunnossa. Ja ainiin, jossain vaiheessa voisi olla myös Lunan, Lillin ja Laventelin esiintyminen eli hamsteripostausta luvassa <3.

-Helinä

perjantai 9. marraskuuta 2018

Liukas tanssilattia

Jokaisessa tanssisalissa, jossa käyn tällä hetkellä tanssimassa, on järjettömän liukas lattia. Tossujen pohjia saa olla kastelemassa jatkuvasti, jos tahtoo pysyä pystyssä. Useammalla tunnilla tämän syksyn aikana on eri tanssiryhmissä kaatuiltu, mutta onneksi kenellekään ei ole tietääkseni sattunut mitään mustelmia vakavampaa. Eikä asiaa auta yhtään se, että balettitossujen pohja kuluu liukkaan kiiltäväksi käytön myötä. 

Harmaa pohja on lähes käyttämätön ja vielä nukkapintainen, ruskea pohja on paljon käytetty ja kiillottunut. 

Tanssikenkien pohjassa olevaa haljasnahkaa on tapana harjata kenkäraspilla ajoittain vähemmän liukkaaksi, joten päätin kokeilla tätä samaa kikkaa myös balettitossuihin. En tosin omista kenkäraspia, joten käytin apuna vahvaa neulaa :D. Siltä varalta, ettei kenkäraspi ole tuttu esine, siinä on monta metalliharjasta vieri vieren, joiden on tarkoitus raapia kiillottunut nahkapinta takaisin epätasaiseksi. Yksittäisellä neulalla tehtävä on huomattavasti hitaampaa, eikä lopputulos varmaan ole aivan samanlainen. 

Pohjan raaputuksen lopputuloksena tossun pohja oli pitävämpi muutaman tunnin verran, jonka jälkeen pohja kiillottui jälleen. Täytyisi varmaan kokeilla raapia pohjaa taas uudelleen auki, tai pysytellä vanhassa tavassa kastella tossujen pohjia aina ennen keskilattiasarjoja.

Jazztossujen (ja muiden mustien tossujen) pohjia kastellessa kannattaa muuten muistaa, että märkänä musta pohjanahka saattaa aluksi värjätä lattiaa. 



Pehmeissä tossuissa ja jazztossuissa kastelu auttaa pidon lisäämiseen, mutta entäs kärkitossut? Edellisiin kärkitossuihin ei koskaan tullut liimattua nahkapaloja kärkiin ja muutamien tuntien jälkeen niillä oppi tekemään liukkaalla lattialla. Toki lähes kaikki sarjat ollaan tehty tangossa, joten tukea on saanut myös siitä. Uusiin kärkitossuihin liimasin nahkapalat, ja tuntuma oli aika tahmea ensimmäisellä kerralla, kun oli tottunut satiiniin. Lopulta  kärjen pitävyyteen tottui ja huomasin, että mm. echappeissa joutuu tekemään enemmän työtä, kun tossu ei liu'u lattialla ihan itsekseen. Käytön myötä toki kärkienkin nahka kiillottuu ja luistaa paremmin, vaikkei siltikään ole verrattavissa satiinin tuntumaan.


Hartsia en ole koskaan käyttänyt, mutta olen ymmärtänyt sitä käytettävän vain puulattioilla kärkitossujen kanssa. Kerran näin näytöksessä hartsia laatikossa, jossa tanssijat kävivät tallaamassa kiteitä rikki tossujen kärjellä, mutta muuta omakohtaista kokemusta sen käytöstä ei ole. 

Kaikki vinkit liukkaita lattioita varten ovat enemmän kuin tervetulleita :). 

-Helinä

sunnuntai 4. marraskuuta 2018

Kuinka valmistautua kärkitossusovitukseen?

Moni aloittaa kärkitossuharjoittelun vuoden vaihteen jälkeen, joten  ensimmäinen kärkitossusovitus on aivan näillä hetkillä. Sovitan viikoittain kärkitossuja eritasoisille tanssijoille, joten ajattelin koota pienen tietopaketin, kuinka sovitukseen voi halutessaan valmistautua. :)



1. Keskustele opettajasi kanssa
Ennen ensimmäisien kärkitossujen hankkimista tulisi saada omalta opettajaltaan lupa tossujen hankkimiseen. Kärjillä tanssiminen vaatii koko kropalta enemmän kuin pehmeillä tossuilla tanssiminen, ja opettaja on paras henkilö arvioimaan, milloin on valmis harjoittelemaan kärkitossuilla. 

Opettajalta kannattaa myös kysyä, suosiiko hän oppilaillaan jotakin tietynlaista pehmustetta tossuihin (esimerkiksi silikonia, vaahtomuovia vai villaa).



2. Mitä mukaan sovitukseen?
Mukaan kannattaa ottaa vanhat kärkitossut ja omat pehmusteet, jos sellaiset on jo olemassa. Jos mitenkään on mahdollista, päälle olisi hyvä pukea reiälliset (reikä jalkapohjan alla) balettisukkahousut, jotta tossun tuntuma olisi mahdollisimman lähellä balettituntia. Tämä ei tietenkään ole pakollista, mutta näin välttyy sovitussukkien käyttämiseltä. Lisäksi kannattaa välttää leveälahkeisia housuja tai kääriä leveät lahkeet ylös sovituksessa. Monesti leveät lahkeet estävät nilkan linjan näkemisen, mikä hankaloittaa oikean koon löytämistä.

Aikaa ei varsinaisesti voi ottaa mukaan, mutta sitä kannattaa varata jokaisella sovituskerralla runsaasti, puolesta tunnista tuntiin. Joskus oikea koko ja malli löytyvät nopeamminkin, mutta kiireessä sovittaminen on sekä tanssijalle, että sovittajalle stressaavaa, eikä kaikkia vaihtoehtoja mahdollisesti ehditä käydä läpi.


3. Mitä sovituksessa tapahtuu?
Ensimmäisten tossujen kohdalla valikoidaan tanssijalle haluamansa pehmuste. Nykyään varsinkin ensimmäiset pehmusteet ovat usein silikonia niiden mukavuuden vuoksi. Tanssijan tanssitaustaa saatetaan kartoittaa muutamalla kysymyksellä, minkä perusteella valikoidaan pohjan kovuus. Tämän jälkeen tossuja lähdetään sovittamaan, hakien oikean mallista tossua, sekä oikeaa pituutta ja leveyttä.

Sovituksessa tanssijalta kysytään useita kysymyksiä, joihin olisi hyvä vastata parhaansa mukaan. Melko yleisiä kysymyksiä ovat varpaisiin liittyvät kysymykset (alla muutama esimerkki). Näiden kysymysten avulla arvioidaan, onko tossu liian pitkä, lyhyt, leveä tai kapea.

"Tuntuuko, että varpaat mahtuvat olemaan aivan suorina vai täytyykö niitä kipristää?" 

"Tuntuuko, että osa varpaista on toistensa kanssa päällekkäin vai ovatko ne napakasti vierekkäin?" 

"Tuntuuko tossu tukevalta kärjellä, tukeeko se tarpeeksi jalkaa?" 

"Pääsevätkö varpaat tipahtamaan kärjellä ollessa koukkuun tossun sisällä?"

Kuvat omasta ensimmäistä kärkitossusovituksesta. 


4. Mistä tiedän, mikä tossu on paras?
Sovittaja pystyy löytämään tossusta oikean koon ulkoisten kriteerien avulla, mutta sovittaja ei voi tietää, miltä tossu tuntuu tanssijan jalassa. Uusi kärkitossu ei koskaan ole mukavan tuntuinen kenkä, mikä kannattaisi ajatuksena sisäistää jo ennen ensimmäisten tossujen hankintaa. Tossun ei silti pitäisi ikinä olla sietämättömän kivulias tasajalalla tai lyhyitä aikoja kärjellä seistessä. Jos tossu aiheuttaa tavallista enemmän kipua, kannattaa siitä heti mainita sovittajalle, ja kertoa mikä kohta tossusta painaa jalkaa ja kuinka paljon.

Ensimmäisten tossujen kohdalla on tietenkin hankalaa arvioida, miltä kärkitossujen pitäisi tuntua jalassa. Tällöin helposti haluaa valikoida hieman liian suuret tossut, koska niissä jalalla on enemmän tilaa ja ne tuntuvat mukavammilta tasajalalla. Jos tossu on liian iso, se aiheuttaa kuitenkin kärjellä seistessä enemmän hankaluuksia, koska liian iso tossu ei tue jalkaa kunnolla. Tästä syystä kärkitossuun ei ole valitettavasti mahdollista jättää kasvunvaraakaan.

Joskus tulee tilanteita, kun useammasta mallista löytyy hyvin istuvia tossuja ja tanssijalta kysytään, kumpi tossuista tuntuu paremmalta. Tällaisissa tilanteissa kannattaa erityisesti pohtia, missä kohtaa paine kärjillä ollessa tuntuu ja jakautuuko se jommassa kummassa tossussa tasaisemmin. Kärkitossuja on hyvä kokeilla yhtä aikaa eri jaloissa ja vaihtaa välillä eri jalkoihin. Monesti jaloissa on eroa koossa ja vahvuudessa, mikä korostuu kärkitossuja sovittaessa.


5. Mitä muuta tarvitsee ostaa kuin kärkitossut?
Kärkitossut myydään lähes aina ilman nauhoja, joten lisäksi tulee ostaa tossuihin satiininauhat ja kuminauhat. Toki myös vanhoista tossuista nauhat on mahdollista kierrättää uusiin, jos vanhat nauhat ovat vielä ehjät. Jos kotoa ei löydy tossujen sävyistä lankaa, sitä voi myös ostaa monesta tanssiliikkeestä. 

Tossun kärkiin voi halutessaan ostaa nahkapalat, jotka on mahdollista liimata kotona kangasliimalla tai viedä suutarille kiinnitettäväksi. Nahkapalat suojaavat kärjen satiinia ja tuovat lisää pitoa.

Jos tossut ovat ensimmäiset, tulee hankkia myös pehmusteet. Pehmusteet kestävät yleensä paljon kärkitossuja kauemmin, joten niitä ei tarvitse uusia samaan tahtiin kuin tossuja. Kärkitossujen keskimääräinen käyttöikä on noin puoli vuotta, kun pehmusteet kestävät yleensä useita vuosia.

Reiälliset sukkahousut ovat myös hyvä hankinta, jos sellaisia ei vielä ennestään löydy. Pohjassa olevien reikien kautta saa kesken tunnin vaihdettua pehmusteet varpaiden päälle, jos tunnin aikana vaihdetaan pehmeät tossut kärkitossuihin.

Ensimmäiset omat kärkitossuni. 

Jos jäljelle jäi vielä mitä tahansa kärkitossusovitukseen liittyvää kysyttävää, niin vastailen mielelläni kysymyksiin kommenttikentässä. :)

Mukavia sovitushetkiä kaikille! ❤️

-Helinä