maanantai 2. maaliskuuta 2015

Turhaa jännittämistä :D

Tänään olin siellä balettiopiston tunnilla, jota olen jännittänyt ties kuinka kauan. Pian tunnin alettua huomasin kuitenkin jännittäneeni aivan turhaan. Tunnillahan oli jopa lepsumpaa, kuin työväenopiston tunnilla!

Ensimmäisenä huomasin, ettei vaatetuksella olekaan oikeasti niin paljon väliä. Lähes jokaisella oli kylläkin balettipuku ja sukkikset, mutta myös pari legginssit+toppi yhdistelmää näkyi (sekä säärystimiä yms. myös!). Ryhmä oli myös huomattavasti pienempi, noin 10 henkeä, kuin entisellä tunnilla.

Sarjat olivat kyllä selkeästi hankalampia ja monipuolisempia, kuin mihin olen tottunut. Niiden kanssa ei tullut siitä huolimatta suurempia ongelmia. Eniten sarjoissa häiritsi se, ettei kaikkeen tehty preparaatiota tai käsi pidettiin koko sarjan ajan vyötäröllä. Diagonaaliin ei tehty tunnilla muuten mitään, sekin oli iso ero aiempiin tunteihin. Keskilattialla tehtäviä sarjoja oli onneksi enemmän, mikä paikkasi mun diagonaaliin tehtävien sarjojen kaipuuta.

Kaikista häiritsevintä oli se, ettei ope antanut henkilökohtaista palautetta kenellekään missään vaiheessa. Sitä jäin kovasti kaipaamaan. Ihmettelin myös kaikkien tunnilla olijoiden ravausta "tossujen kastelupisteellä". Tunti oli siis samassa salissa, kuin aiemmatkin tuntini. Myönnettäköön, että salin lattia on hieman liukas, mutta itse en tarvitse tossuihini silti lisäpitoa, jos tuo tossujen kastelu (jos ymmärsin oikein, mitä touhuavat) siihen siis liittyy. Osaako joku kertoa ymmärsinkö pienessä mustassa muovilaatikossa astelun oikein?

Kaikkia sarjoja tehtiin vain kerran, ja ne olivat suhkot lyhyitä. Sarjojen välissä oli yleensä tosi pitkä "odottelupätkä", kun ope sääti cd-soitinta ja yritti ymmärtää muistiinpanoistaan seuraavaa sarjaa. Ainakin tällä kertaa tuntui siltä, että aivoni saivat enemmän treeniä, kuin lihakset. Pitää vielä katsella, josko tämä oli opella vain loman jälkeistä kelailua :).

Yleisesti oli todella kivaa, mutta juurikin korjausten vähäisyys harmitti. Taidan muuten jättää tuntipostausten numeroinnin väliin tästä edespäin, koska se saattaisi mennä hieman monimutkaiseksi kahden eri tunnin kanssa :D.

Kuvassa on muuten todella hyviä itse tehtyjä karkkivalkosuklaasydämiä :3.

-Helinä

2 kommenttia:

  1. Oijoi, näyttää niin hyvältä tuo valkosuklaasydän! Miten sä teit tuon?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sulatin ja temperoin valkosuklaan, ja sekoitin sen silikonisiin sydänmuotteihin. Eli hyvin yksinkertaisesti :)

      Temperointi on suklaalle tehtävä lämpökäsittely, jossa sen lämpötila nostetaan vähän yli 30 asteeseen, lasketaan n. 27 asteeseen ja nostetaan 29 asteeseen. Tämän jälkeen suklaa on valmis käytettäväksi. Temperointi ei ole kuitenkaan pakollinen, se vain estää suklaata sulamasta sormiin, kun valmiita "suklaakonvehteja" eli karkkisuklaasydämiä syödään :D.

      Poista