torstai 26. marraskuuta 2015

Jännitystä ja lukemista

Enää muutama viikko mun lakkiaisiin ja yo-kuvatkin saatiin otettua. Musta tuntuu, että varsinkin isi stressaa mun juhlia ihan liikaa (tai ehkä enemmänkin sitä, että alkoholijuomat loppuu siellä kesken tai jotain) ja monesta jutusta nousee ihan riitaa mun vanhempien välille.

Mun mielestä nämä asiat ovat ihan tyhjänpäiväisiä, kuten pitääkö juhlien aikana tiskata lusikoita, täytyykö nostaa malja tai olisiko kutsukortissa täytynyt ilmoittaa pukukoodi. Mun mielestä tiskataan (vaikka sitten minä ihan itse), jos on tarvetta. Joku saa nostaa maljan, jos haluaa, mutta ei sillä ole mulle väliä ja jokainen saa pukeutua niinkuin haluaa. Tämä kaikki hössötys saa mut toivomaan, että juhlat olisivat vain mahdollisimman pian ohi.

Jatkuva lahjatoiveiden kyselykin ahdistaa, kun tuntuu, ettei mikään niistä "kelpaa" äidille. Jatkuvasti tulee arvostelevaa kommenttia "vähän yllätyin, kun tuollaista menit toivomaan" tai "mieti nyt vähän pidemmälle, luuletko ettei tulevaisuudessa ole niitä rahareikiä". Sama juttu oli myös vieraslistan kanssa, ruokiin sain sentään itse kunnolla vaikuttaa. Tuntuu hieman siltä, että kyseessä olisivat melkeinpä äidin juhlat.

Nyt mulla ei ole ollut kouluakaan niin olen vain lukenut pääsykokeisiin. Joka hetki, kun en ole lukemassa tunnen järkyttävää syyllisyyttä siitä, etten lue ja jään jälkeen mun lukusuunnitelmasta. Mun poikaystäväkin kyselee jatkuvasti, että olenko nyt lukenut tarpeeksi ja lähtee aina aikaisin meiltä kotiin, ja sanoo syyksi "mutku sun täytyy nyt lukea". Kun sanon tehneeni jotain muuta kuin lukeneeni tai reenanneeni, on kommentti aina "niin eli et sitten lukenut". (Treeneihin hän kuitenkin suhtautuu positiivisesti, koska pelkää niin kauheasti, että mä lihon vanhetessa :"D.)

Tästä tulikin kauhean negatiivinen postaus, joten loppuun se positiivinen asia, joka mua tosissaan jännittää. Nimittäin ensiviikon keskiviikon tunnilla päätetään se, päästäänkö kokeilemaan ensi kevään aikana kärkitossuja! Ei me tietenkään mitään huimia määriä tehtäisi kärjillä, mutta pääsisi kuitenkin testaamaan miltä se tuntuu :).

Onko teillä ollut yo-juhlia ja millainen rumba niistä silloin syntyi? :S

-Helinä

12 kommenttia:

  1. Mulla ei vielä tietenkään ole ollut yo juhlia kun olen vasta 15 mutta noi sun juhla valmistelut kuulostaa ihan mun rippijuhlien valmistelulta:D toivotaan, että pääsisit kokeilemaan varpailla tanssimista, vaikka yllätyin kuinka aikasin se teillä aikuis balettilaisilla koittaakaan! Tsemppiä treeneihin:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana tietää, ettei ainoastaan mun juhlien järjestyksestä ole noussut tällaista sekoilua...
      Itsekin yllätyin, kun jäin tunnin jälkeen juttelemaan kärkitossuista. Ope kysyi multa, että olenko joskus aiemmin tehnyt kärjillä ja kun kerroin, etten ole, ehdotti ope jospa vapaaehtoiset saisivat keväällä kokeilla :). Ensi tunnilla siis tehdään kysely, onko tarpeeksi halukkaita!

      Poista
  2. Äidit juhlien järjestäjinä ovat vähän tuollaisia, omanikin oli :D Ei oikein olisi halunnut kuunnella omia toiveitani juhlien suhteen, kun "minä olen niin monet juhlat järjestänyt, että minä kyllä tiedän". Ja tuo rahareikä-juttukin kuulostaa varsin tutulta! Pidät kuitenkin vain pääsi, koska ne ovat sinun juhlasi, ja sinun elämäsi, eli sinä päätät. :) Onnittelut valmistumisesta!

    Itsekin olen pääsykokeiden lukusuunnitelmasta todella pahasti jäljessä, ahdistaa ihan hirveästi... ja silti istun täällä koneella selaamassa blogeja.

    Toivottavasti pääsette kokeilemaan kärkkäreillä harjoittelua keväällä, se on niin ihanaa (ja kamalaa). Ensimmäiset kovakärkiset tossut ovat iso asia, tai minulle ainakin olivat. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos onnitteluista :).
      Onneksi mummi on mukana järjestämässä näitä juhlia ja ei hösää ollenkaan niin paljon. Säilyy se pienen pieni järjenhäiven tässä ;D.

      Jep, olisi kiva päästä kokeilemaan kärkkäreillä tuota kauhun/ilon tasapainoa :D.

      Poista
  3. Mun ja siskoni (kaksois sisko) yo-juhlien järkkäilyyn äiti halusi että me suunniteltaisiin itse omat juhlat. Vieraslistaan äiti hieman puuttui, mutta hyvä niin. Yhdessä tehtiin ruuat yms. Mitään paineita niistä ei kyllä kannattaisi ottaa, ihan turhaa :D

    Hitsi kun haluaisin itsekin päästä kokeilemaan kärkkäreitä! Pitää ruveta kyselemään opelta hieman niistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana suhtautuminen sun äidillä, että saitte itse päättää :). Tänään valikoin lautasliinat ja äidin kommentti oli "ai _nämäkö_?" ja yritti vielä ehdotella muita vaihtoehtoja. Sanoin vain, että joo nämä ja sain jopa pitää ne. Ihan kuin lautasliinojen kuviolla olisi niin paljon väliä :D.

      Poista
  4. Omien ylppärijuhlien valmisteluissa äitini oli tosi kova touhottamaan. Mä luulen, että juhlavalmistelut ovat vanhemmille melkein tärkeämpiä kuin itse juhlakalulle, tai tällainen tutina itselläni on. Saas nähdä millaiset tohinat on ens keväänä, kun valmistun amk:sta :D
    Ja onnea hirmuisesti Helinä! Nauti juhlista kaikin tavoin, olet sen todella ansainnut! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin se taitaa olla, mutta ärsyttää ylimääräinen touhotus, kun itse harvemmin hösään mistään.
      Kiitos :), tsempit sullekin valmistumiseen!

      Poista
  5. Anonyymi28.11.15

    Mä en edes pitänyt ylppäreitä, juurikin tuon hössötyksen välttääkseni. Rippijuhlissa oli tosiaan tarpeeksi kestämistä! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole käynyt koskaan rippikoulua (en kuulu kirkkoon), vaan kävin silloin "riparikesänä" viikon pituisen tanssileirin :). Joten nämä ovat tokat ns suuremmat omat juhlat ristiäisten jälkeen (perheeni on eronnut myöhemmin kirkosta). En osannut yhtään varautua tähän eripuran määrään, mitä juhlat voivat aiheuttaa ;D.

      Poista
  6. Apua mun piti kommentoida tätä aikoja sitten mutta se näköjään vähän jäi. Mulla oli mielestäni ihan normi yo-juhla, sukulaisia tuli kylään ja äiti oli tehnyt n. 1000 eri sorttia suolaista ja makeaa leivonnaista. Meilläkin äiti oli enemmän hermona kuin minä, mutta kai se kuuluu asiaan.. Äiti oli myös ommellut mun mekkoni niin kai hän sit koki että nyt on kertynyt hänen taidonnäytteilleen paineita :D Mutta ei se siis mitenkään överiksi mennyt, ihan olin mielissäni että äiti hoiti oikeastaan kaiken ja mä sain sitten vaan lekotella ja seurustella vieraiden kanssa. Siskon ja veljen ylppäreissä olin tiskarina, ja muistan että olin hiukan katkera ku siskon yo-juhlat oli silloin kun itse pääsin peruskoulusta, eikä kukaan noteerannut mut amitenkään, vaikka itse ajattelin että no onhan peruskoulun päättäminenkin nyt JOTENKI ees huomioitava asia :( Nykyisin olen toki jo ihan fine asian kanssa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä mä olen leiponut äitin kanssa ja järjestellyt ihmisille kyytejä ja erilaisia aikatauluja, kun eteen on putkahtanut tilanteita, jotka tuota vaativat.
      Itse tehty mekko, vähänkö hienoa! Mulle äiti teki mun kutosluokan juhlaan turkoosin, satiinisen juhlamekon.Olin silloin kauhean ylpeä siitä :D.

      Olisihan suakin pitänyt onnitella silloin! Mun mielestä sun katkeruuteen oli ihan syytäkin :D.

      Poista