maanantai 22. helmikuuta 2016

Joukkuevoimistelutreenit

Voimistelutreenit ohi ja hengissä selvisin! Aluksi oli vähän ongelmia löytää paikalle, mutta onneksi lähdin ajoissa ja olin lopulta paikalla vartin etuajassa. Käytin ajan hyväksi lukemalla fysiikkaa. Vähän keskittyminen kärsi, kun jännitti nuo tulevat treenit.

Joskus 19.45 aloitettiin lämmittelyt käytävässä (niitä ohjasi yksi ryhmästä). Aluksi mietin, että okei, eihän tämä niin paha ollutkaan. Mm. vähän hölkkää, passee-askelia, tasapainoja ja aaltoja. Tässä vaiheessa alkoi tulla lämmin ja heitin lämppäneuleen pois. En enää muista, mitä juttuja tehtiin seuraavaksi, mutta mulle tuli todella hengästynyt olo ja tuntui, että nyt on tehty kunnolla jotain jalkalihaksilla. Ainakin tehtiin varsahyppyjä monta putkeen.

Aika tasan 20 päästiin jumppasaliin ja jatkettiin lämppää siellä. Tehtiin sarjoja salin päästä päähän ja mitä pidemmälle päästiin, vahvistui mun tunne, että nyt en kyllä jaksa enää ja kunto loppuu :'D. Varsinkin yksi lonkanvenytyssarja oli kauhean raskas reisille ja sen jälkeen tuntui, että nyt en edes jaksa kävellä kotiin. Mutta onneksi tuolla sai tehdä todella paljon omaan tahtiin, joten pidin välillä muutaman sekunnin hengähdystaukoa, kunnes jatkoin taas. Välillä olin vika, joka tuli salin toisesta päästä takaisin, mutta tein kuitenkin parhaani ja se riitti :).

20.30 ohjaaja tuli paikalle ja tehtiin 16 x-hyppyä, 16 hiihtohyppyä, 16 x-hyppyä ja 16 hiihtohyppyä. Taas vannoin mielessäni, että näillä jaloilla ei kyllä jaksa tehdä enää mitään :D. Seuraavaksi tehtiin tasapainoharjoituksia, jotka tuntuivat lähes baletilta ja siten helpommilta kuin muut jutut. Tästä ohjaaja huomauttikin, että sen tapaista varmaan tehdään baletissa. Tehtiin myös 8 releveetä paino kummallakin jalalla, mikä tuntui vähän hassulta, kun ei tuo määrä ottanut vielä yhtään pohkeisiin :D.

Seuraavaksi ohjaaja sanoi, että tehdään nauhatekniikkaa. Siis, en ole ikinä tehnyt nauhalla yhtään mitään ja mulle näin yhtäkkiä tökätään (ihana, pastellisävyinen, sini-kelta-valkovärjätty) nauha käteen. Sain ohjaajalta nauhan lainaan ja harjoiteltiin joitain ilmeisesti perusasioita ringissä. Nauha meni mulla solmuun ainakin kahdesti ja muutenkin olin suuren osan ajasta ihan pihalla, mutta hauskaa se oli! Tuo nauha voimisteluvälineenä on ollut mulle vähän samanlainen haave kuin kärkkärit baletissa. Tosin tuo nauhajuttu oli multa jo aivan unohtunut ja olin luokitellut sen ns menetetyksi haaveeksi. Olin tuolla salissa varmaan ihan alaleuka lattiassa, kun tajusin, että nyt oikeasti opettelen tekemään nauhalla jotain :D. Yhtäkkiä harjoiteltiin myös heittoja, ja olo oli hermostunut sen hetken ajan, kun ajattelin nauhan tiputtamisen olevan noloa. Mutta tippui se muiltakin välillä (multa varmaan 47/50 kertaa ja nuo 3/50 kertaa sain kiinni). Lisäksi ilmapiiri ei ollut mitenkään painostava vaan todella positiivinen.

Loppuaika tehtiin ohjelmaa (!) nauhan kanssa. Tämä oli toinen juttu, jota en osannut yhtään odottaa, koska puhe oli perustreenistä. Mutta pakko myöntää, että se harjoittelu oli superkivaa. Muut olivat tehneet ohjelmaa jo jonkin verran ja vasta muutamaa minuutti sitten olin oppinut tekemään nauhalla kahdeksikon (eli jonkun todella yksinkertaisen jutun, jonka tajuamiseen meni multa kauan). Nyt yhdistin kahta ihan uutta asiaa, ja se meni paljon mun odotuksia paremmin! Pysyin kohtuullisesti mukana, vaikka kohtia kerrattiin melko nopeasti läpi ja hetken päästä mentiin jo musiikkiin. Vain yksi kohta jäi mulla epäselväksi tunnin lopuksi ja muistin vielä kotonakin pätkiä tuosta.

Lopuksi saliin sai jäädä venyttelemään, mutta en ollut ihan varma busseista, joten lähdin ajoissa. Yksi ryhmästä tarjoutui jopa saattamaan mut oikealle pysäkille! Mulle jäi noista treeneistä positiivinen ja rento mielikuva, vaikka tehtiin paljon eri juttuja.
Treeneissä oli lisäksi myös yksi mun tämän hetkisestä balettiryhmästä ja yksi tuttu mun lapsuuden voimisteluseurasta (meidän joukkue treenasi heidän joukkueen kanssa usein samassa salissa). Musta tuo oli hauska yhteensattuma, kun kaikki eivät edes olleet loppujen lopuksi uusia tuttavuuksia :)!

Kun pääsin treeneistä, olin ihan innoissani ja selitin lähes kaiken tämän mun serkulleni, MissMymmelille, isille, äidille ja poikaystävälleni. Tätä postausta kirjoittaessa olen jo ehkä sen verran rauhoittunut, että sain jotenkuten järkevää tekstiä aikaan. Ainakin toivottavasti :'D.

-Helinä

ps. Kirjoitin tän tekstin eilen illalla, mutta en vielä julkaissut, koska en saanut otettua sopivaa kuvaa. Nyt aamulla tuntuu kuin nuo treenit olisivat olleet vain kivaa unta. Tuntuu jotenkin epärealistiselta, kun mietin niitä :D.

2 kommenttia:

  1. Oi mä olen aina tykännyt katsoa voimistelua, kaunis laji se on:D mukava kun pystyit aloittamaan sen taas!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä tykkään myös katsoa voimistelua (ylläri :D!). Olen iloinen, kun sain aloittaa uudelleen :).

      Poista