lauantai 24. joulukuuta 2016

Kuulumispostaus

Ensin haluaisin pahoitella pitkää kirjoitustaukoa. Syksy on mennyt omalta kohdaltani ihan hulinan keskellä. Töitä, lukemista, kotitöitä ja treenejä. Välillä väsytti niin paljon, että piti ottaa ihan vain tunti ja päivä kerrallaan, yrittämättä edes miettiä, mitä huomenna täytyy tehdä. Mitään en saanut tehtyä niin paljon tai hyvin kuin olisin halunnut. Kai sitä jokaisen täytyy löytää omat rajansa, että tietää mikä on liikaa.

Puolessa välissä syksyä jätin showtanssin pois viikkojärjestyksestä, että sain yhden opiskeluillan lisää. Muissa treeneissä kävin vaihtelevalla menestyksellä. Tuttuun tapaan sairastelin useampaan otteeseen, mikä oli ehkä ihan hyväkin jaksamisen kannalta, vaikka oudolta kuulostaakin. Tosin sairastaminen ei ollut nyt ihan samanlaista kuin kotona (eli criminal mindsien tuijottelua telkkarista) . Siihen sisältyi ruuanlaittoa, siivousta, tiskiä, pyykkiä ja niiden välissä hajanaista lepäämistä.

Kisakausi jatkuu vielä keväällä, mutta samalla pitäisi kiriä lukutahtia. Sekin kun on hieman retuperällä syksyn jäljiltä. Tämän vuoksi jouduin tekemään haikean päätöksen baletin suhteen. Ajattelin nimittäin jättää senkin pois, ainakin näin puoleksi vuodeksi. Muistelisin nähneeni viime vuonna baletin kesäkurssin yhdellä liikuntakeskuksella. Ajattelin suunnata sinne, kun pääsykokeet ovat ohi.

Vaikka tämä postaus on ollut tähän asti hieman apean puoleinen, tällä hetkellä mulle kuuluu kuitenkin ihan hyvää. Olen lähdössä kahdeksitoista "kotikotiin" saunomaan ja viettämään jouluaattoa pikkusiskojen kanssa. Tänä vuonna tuli ostettua pikkusiskoille tavallista enemmän lahjoja (ja muutama vähän kalliimpikin), johtuen ihan siitä, että mulla on enemmän rahaa käytettävissä kuin heillä kotona. Enää täytyy toivoa, että luin lahjalistoja oikein :).


Olen saanut laitettua tätä pikkuasuntoakin hieman jouluisemmaksi. Askartelin glitterpalloja lamppuun roikkumaan ja kiinnitin joulupukin kuvan seinälle. Unohtamatta kaikkia jouluvaloja. Olen ihan tyytyväinen lopputulokseen, vaikka koskaanhan joulukoristeita ei voisi olla mun mielestä liikaa.


Kisoista yritän kirjoittaa vielä oman postauksensa, jos tässä iskee sellainen tyhjä hetki eteen. Näin yleisesti voisin sanoa, että tykkäsin todella päästä taas kisaamaan, ja se oli aikalailla samanlaista kuin silloin nuorempana. Jännitys oli tosin paljon pienempää, enkä ollut jatkuvasti eksyksissä kisapaikalla :D.

Yritän ehtiä kirjoittelemaan edes hieman useammin jatkossa, mutta koskaan ei voi tietää, minkälaista kiirettä on vielä tulossa. Toivottavasti edes hieman hellittäisi.


Hyvää Joulua!

-Helinä

keskiviikko 16. marraskuuta 2016

Sairastelua

Juuri, kun ehdin parantua ensimmäisestä flunssasta, alkoi toinen jo puskea päälle. Joten täällä taas sairastellaan. Mikäpä sen parempi syy kirjoitella kuulumispostausta.

Töissä on alkanut olla hiljaisempaa (ainakin mun osalta), joten olen päässyt aloittelemaan pääsykoelukuja. Mukavasti on tullut kerrattua fysiikkaa ja kemiaa, samalla huomaten, ettei kaikki olekaan kadonnut mielestä, vaikka viime laskuista onkin jo aikaa. Varsinkin yhdisteiden nimeämistehtävät yllättivät mut positiivisesti menemällä kerrasta oikein :).

Tanssillisessa voimistelussa kisat lähestyvät ja kisapukujen koristelu on ajankohtaista. Jos tänään pääsen nousemaan sängystä, ykköshommani on puvun ompelu. Onneksi mitään kamalan monimutkaista ei kuitenkaan ole sen suunnalta tiedossa.

Baletti on jäänyt tältä syksyltä hieman vähälle, mikä harmittaa kovasti. Viime viikolla toinen polvi oikkuili ihan vain kävellessä, joten en uskaltanut lähteä balettitunnille. Tänään taas sairastan ja tunti jää väliin. Lisäksi mun oli pakko keskeyttää show-tanssi kesken kauden, koska poikaystävä närkästyi liikaa, kun en ollut koskaan tavattavissa treenien ja töiden takia.

Tässä flunssaillessa olen aloitellut elämäni isointa ristipistotyötä. Heaven and Earth Designin Lunaa. Jonkun verran tein tästä jo kesällä, mutta nyt olen ottanut tämän vasta kunnolla työn alle.  Kuvassa näkyy työn vasen ylänurkka.


-Helinä 


perjantai 4. marraskuuta 2016

Kodin esittely

Piti jo aikoja sitten esitellä tätä mun kotia, mutta nyt löytyi sopiva väli tehdä tämä postaus. Tässä video, mistä pystyy kurkkaamaan mun 25 neliömetrin yksiöön :). 


Enää kuukausi kisoihin! 

-Helinä 

perjantai 21. lokakuuta 2016

Tanssillinen voimistelu (tanvo)

Eilen pääsin jo töihin, mutta en ihan vielä uskaltanut lähteä treenaamaan, ettei flunssa jää kiertämään uudelleen ja uudelleen kuten kesällä.

Tanssillinen voimistelu oli mulle vielä pari kuukautta sitten ihan vieras laji. Näin joitakin treenejä myöhemmin luulen osaavani nimetä vähän lajin pääpiirteitä. Treeneissä on korostettu paljon liikkeen virtaavuutta eli sitä,  ettei liike pysähdy koskaan ja hengitys kulkee tavallaan liikkeiden mukana. Tämä on jonkin verran tuttua mulle tanssin puolelta. Liikkeet lajissa ovat tutumpia joukkuevoimistelusta, tosin monista liikkeistä tehdään erilaisia variaatioita. Mukana on myös muutamia tanssiliikkeitä ja ilmeisesti lajilla on aivan omaakin liikekieltä, tai ainakaan en ole aiemmin törmännyt vastaavaan. Paljon on siis vielä opeteltavaa :).

Olen pitänyt treeneistä itsessään todella paljon, koska meno ei ole liian totista, mutta kaikkien tavoitteena on silti kehittyä. Välillä mennään rapukävely- ja mittarimatokisaa (aivan kuin lapsuuden voimistelutunneilla :D) ja välillä tehdään hyvin keskittyneesti keskivartalon pilatesharjoituksia.

Ohjelman runko me ollaan saatu jo valmiiksi, mutta sitä tarvitsee vielä hioa aikalailla. En tiedä saako teemaa tai mitään muitakaan yksityiskohtia paljastaa näin ennen kisoja, joten kerron niistä myöhemmin :). Syyskaudella meillä on ilmeisesti kahdet kisat joulukuussa: Vantaalla ja Tampereella. Voin infoilla päivämääristä lähempänä, koska varmasti tulee kirjoitettua kaikenkirjavaa kisapostausta tässä syksyn mittaan. Tällä viikolla päätin kisatakin koon, joten nyt innolla alan odotella takkia saapuvaksi *-* (vaikka siinä toki meneekin useampi viikko). Musta kisapuku valmistui pari viikkoa sitten.



Onko teillä jotain kysyttävää tanssillisesta voimistelusta? :)

-Helinä

torstai 13. lokakuuta 2016

Uudet kärkitossut

Viime viikon balettitunnilla huomasin, kuinka mun kärkitossut tuntuivat jotenkin löllömmiltä kuin aiemmin. Kysyin tunnin lopuksi opelta asiasta. Kuulema tossut näyttivät vielä ihan hyviltä, mutta oma tunne jalassa tossun sisällä on tärkeämpi. Musta tosiaan tuntui, että tossu antaa liikaa periksi varpaiden nivelten kohdalla, joten viime torstaina päätin sovittaa ennen töitä muutamia tossuja. (Tällä hetkellä olen flunssassa, joten tämän viikon treenit ovat jääneet väliin.)

Uudet tossut ovat Grishko Mayat, kokoa 7 1/2 M xxx. Vielä en tosiaan ole päässyt näitä tunnilla kokeilemaan, joten hieman paha sanoa mielipidettä. Tässä kuitenkin joitain kuvia :).




Nappasin screenshotin videolta, jossa vertasin näitä uusia ja vanhoja. Omasta mielestäni nämä uudet (toistaiseksi nauhattomat) näyttävät paremmalta. 

-Helinä 

lauantai 1. lokakuuta 2016

Ripsien kestovärjäystä & kisalisenssejä

Viime viikolla multa kysyttiin, haluaisinko lähteä kisaamaan tanssillisessa voimistelussa. Jokainen, joka tuntee mua vähääkään, tietää mun suostuvan!  Kisoja on näillä tiedoilla kahdet joulukuussa ja mahdollisesti joitain näytöksiä niiden lisäksi.


Kisaamiseen liittyy tietysti useita lisäkuluja, joista tärkein on varmasti tämä 85 euron kisalisenssi. Lisäksi kävin tilaamassa kisapuvun, jota varten multa otettiin liikkeessä muutamia mittoja (tuloksena 180cm kaavaa kavennetaan sivuilta) . Kun puku on valmis, mulle ilmeisesti soitetaan tai laitetaan tekstiviesti, että osaan käydä puvun noutamassa. Onneksi tuo kisapuku on hyvin tavallinen musta leotardi, jolloin hintakaan ei ole kamalan korkea. Puku koristellaan sen jälkeen itse sifongilla (josta tulee hintaa muutamia euroja lisää). Näiden ns aivan pakollisten kulujen jälkeen täytyisi hommata vielä joukkuetakki ja maksaa tietenkin kisamatkakuluja yms. Unohtamatta perus kausimaksua. Myös musta treenipaita ja - housut olisi hyvä hankkia. Ne eivät kuitenkaan ole täysin pakolliset. En voi muuta sanoa kuin sen, että onneksi vietin kuluneen kuukauden aikana paljon aikaa töissä :D. Ajattelin, että tekisin syksyn tanssivaatepostauksen vasta myöhemmin lähempänä joulua, niin voisin yhdistää siihen myös voimisteluvaatepostauksen.

Perjantaina kävin toooodella pitkästä aikaa kosmetologilla ihonpuhdistuksessa. Tai tarkemmin ottaen kosmetologiopiskelijalla, koska koulujen tarjoamat palvelut ovat aina halvempia. Samalla otin ripsiini kestovärjäyksen (ensimmäistä kertaa elämässäni),  koska se oli edullinen kasvohoidon yhteydessä. Eipähän tarvitse nyt muutamaan viikkoon poistaa ripsiväriä iltaisin (argh vihaan sitä), kun ei tarvitse sitä käyttää. Tuskin silti tulen ihan heti ripsiä uudelleen värjäämään. Ensi kerralla pitää kokeilla taas jotain uutta :D.



-Helinä

torstai 22. syyskuuta 2016

Treenitaukoa ja hamsun elämää

Maanantaina voimisteluvalmentaja katsoi mun polvet ja tuloksena on rasitusvamma ja mahdollisesti polvessa on myös alkava jännetulehdus tai jotain sinne päin, koska sisäsyrjässä oli pientä turvotusta. Syy löytyy parallel-asennon pienestä virhelinjauksesta, eli mun polvi kääntyy hieman sisäänpäin, kun menen kyykkyyn jalkaterien ollessa eteenpäin. 

Tällä hetkellä polville pitää antaa lepoa tanssista, joten olen jättänyt treenit väliin tältä viikolta. Tänään polveen laitetaan kinesioteipit, jonka jälkeen kevyt ja polviystävällinen treeni on sallittua. Kotona mun pitää treenata jalalla ilman painoa, eli tehdä selin makuulla jalkojen lihaskuntoliikkeitä. Samoin syviä pakaralihaksia täytyy treenata, koska ne kuulema estävät tuota virheasentoa, mistä tämä koko juttu on ilmeisesti peräisin.  

Yliojentuviin polviin kuulin myös hyvän treenivinkin.  Kannattaa istua lattialla selkä ja jalat suorina ja laittaa pyyherulla toisen polven alle. Tämän jälkeen tehtävänä on yrittää rutata pyyhe kasaan suoristamalla jalkaa niin paljon kuin pystyy.  Tämän pitäisi kehittää niitä lihaksia, jotka antavat tukea yliojentuvalle polvelle. 

Asiasta aivan toiseen, nimittäin mun karvavauveliin :). Kävin viime viikon perjantaina hakemassa Goldilock's-kasvattajalta kiinankääpiöhamsterin, jolla ei ole vielä mitään täysin vakiintunutta nimeä, mutta eiköhän sellainen pian ilmesty jostain. Hän heräilee iltaisin 18 aikoihin ja nukahtaa noin 7-9 aikaan aamulla.  Iltaisin, kun tämä hamsupoika on saanut kunnolla herättyä, nostan hänet juoksutuslaatikkoon riehumaan ja totuttelemaan ihmisiin. Tässä yksi (ja ainut) kuva, jossa tämä söpö jyväjemmari malttoi olla paikoillaan :D.  Taustalla tosiaan se juoksutuslaatikko, eikä hamsun oma asumus. Varmasti tämä mun vauva tulee esiintymään vielä useammassakin kuvassa täällä blogin puolella, mutta tässä nyt tällainen esittelypotretti :). 


-Helinä 

perjantai 16. syyskuuta 2016

Polv(i)en kiukuttelua

Kuten viime postauksessa mainitsinkin, mun polvi on ollut kipeä. En tiedä mikä sitä vaivaa, mutta se on alkanut kipeytymään aina vain pienemmästä koukistuksesta erityisesti parallel-asennossa. Ensimmäisessä ja toisessa asennossa pieni plie ei haittaa mitään, mutta parallel en pysty juurikaan koukistamaan polvia ennen kuin polviin vihlaisee. Ja todellakin tämä juttu on tullut nyt molempiin polviin, mutta oikeaan ei niin pahana.

Kävin tällä viikolla vain baletissa, ja jätin muut tunnit menemättä, että nuo polvet saisivat levätä. Voimisteluohjaaja kertoi kuitenkin olevansa fysioterapeutti, joten hän ilmeisesti pystyy vilkaisemaan maanantaina noita polvia ennen treenien alkua. Toivottavasti selviäisi,  johtuuko tuo jostain vääristä linjauksista vai mistä.

Harmittaa, kun treenejä jää väliin, eikä pääse oppimaan uusia juttuja. Toisaalta olen yrittänyt ajatella, jos menisin treeneihin ja polvi hajoaisi täysin, en pääsisi treenaamaan todella pitkään aikaan. Mutta ensi viikolla varmaan lisää polviasioita.

Tänään illalla lähden hakemaan uutta perheenjäsentä mun luokse asumaan. Hänestä tulee varmasti vielä myöhemmin ihan oma postauksessa, kunhan on tottunut uuteen kotiinsa :). Samoin treenivaatepostausta on luvassa, koska uudet vaatteet saapuivat jo ajat sitten. Aikaa postaukselle ei vain ole tähän mennessä löytynyt. Tämänkin postauksen kirjoitin siivouksen lomassa. Pikkusiskoni tulevat viikonlopuksi yökylään ja vanhempani tulevat samalla käymään ensimmäistä kertaa mun luona. Täytyy laittaa kämppä siis edustuskuntoon :D.

Ihan asiaan liittymättä, löydettiin viime viikolla tällainen hassu paikka poikaystävän kanssa:


-Helinä 

sunnuntai 11. syyskuuta 2016

Balettitunnille!

Keskiviikkona balettitunnit vihdoin alkoivat! Tunnilla tehtiin aivan uudet sarjat lähes kaikkeen,  mikä oli mun mielestä jännää. Kun sarjaa tekee ensimmäisen kerran, on aina enemmän tai vähemmän pihalla. Syksyn lopussa sama sarja tuntuu yleensä jo itsestäänselvyydeltä. Tykkään tunteesta, kun huomaa edistyneensä :).


Ryhmään tuli muutama uusi ja Jenskukin aikoo aloittaa baletin uudelleen, vaikkei ensimmäiselle tunnille päässytkään.  Kärkitossuharjoituksia jatketaan vasta ensi tunnilla. Sinänsä ihan hyvä omalla kohdallani, koska sain toiseen polveeni jonkin lievän rasitusvamman alkuviikosta. Jätin grand pliet tekemättä ja joitakin muita liikkeitä, joissa polveen alkoi vihloa. Muutoin tunti meni ihan hyvin. 

Vaikka muut lajit ovat alkaneet jo balettia aiemmin, on pakko sanoa, että pidin eniten balettituntien alkamisesta. Tiedä sitten, johtuiko se tutusta ryhmästä vai itse lajista. Tekisi mieli ottaa viikkoon enemmänkin balettia, mutta viikkoni ovat muutenkin jo tarpeeksi täynnä kaikkea muuta :D. 

-Helinä

tiistai 6. syyskuuta 2016

Tracon 11

Olen elänyt viime viikot ihan kamalassa kiireessä. Töitä on ollut joka päivä vaihtelevasti 5-8 tuntia, jonka jälkeen olen kiirehtinyt kohti treenejä. Viime viikolla cosplay-asujen ompelu vei vielä oman aikansa. Voin rehellisesti sanoa, ettei loikoilulle tai edes kirjoittamiselle ole jäänyt aikaa kuin satunnaisia 10 minuuttisia. Ehdin onnekseni kaikesta huolimatta saamaan asut kaikille kolmelle valmiiksi (okei, kello 1 yöllä lauantaina, mutta kuitenkin :D).


Serkkuni kanssa cossasimme Henkien kätkemä -elokuvasta Hakua ja Chihiroa. Pikkusiskoni halusi olla Leafeon-pokemon, jonka asun hän suunnitteli itse ja yritin toteuttaa sen parhaani mukaan. Peitin kuvasta pikkusiskoni naaman, koska hän on mun mielestä vielä liian nuori nettimaailmoihin, vaikka innolla odotteleekin oman youtubekanavan ja instagramtilin perustamista :D.


Serkun kanssa tuli taas käytyä paljon erilaisissa ohjelmanumeroissa ihmettelemässä. Oli paneelikeskusteluja, konsertteja ja tanssiesityksiä. Täytyy sanoa, että tykkäsin erityisesti Dance Medleystä, joka oli sunnuntaina ulkolavalla. Tosi yllättävää, että tanssiesitykset olivat mun lemppareita :D. Lisäksi puhallinorkesterin konsertti oli kerrassaan upea. Serkun kanssa mietittiin AMV-kilpailun katsomista, mutta lopulta siirrettiin se ensi vuoteen.


Ostoksia tuli tehtyä tänä vuonna melko maltillisesti, jos ei huomioida sitä Pikachu Limited Edition Nintendo 2DS-hommelia, minkä ostin pikkusiskolleni... Hän tosin maksaa sen mulle pikkuhiljaa takaisin. Itselleni shoppailin lähinnä taidekujalta ihania kortteja ja piirustuksia (ja RUOKAA). Eräs poika myi ilmeisesti itse tekemiään hamahelmimagneetteja. Näin kasassa tuon MILK-magneetin ja se oli ihan pakko ostaa, koska juurikin maitoa kuluu mulla joka päivä 1-2 tölkkiä :D.


Tämäkin coni oli aivan ihana, vaikkei kiinnostavaa ohjelmaa ollut niin paljon kuin viime vuonna. Tekemistä ja karkkia silti riitti. Nähtiin serkkuni kanssa tuplat itsestämme, kun meitä vastaan kävelivät toiset Haku ja Chihiro. Otettiin parit yhteiskuvat, mutta serkkuni ehti rajata niistä jo itsensä pois, kun ei tykännyt hiuksistaan siinä :'D.


Jos joku miettii kumpi Haku olin, niin vastaus on se, joka hotki Hesburgerissa ranskalaisia, kaakaota, keksin, jättihampurilaisen ja coca-colaa (jonka Chihiro söi vain soijasalaattia, pöh). Kävelin ilman kenkiä (ensimmäistä kertaa ihmeekseni selvisin ei-kipeytyneiden jaloin conista) ja mässäsin varmaan kilon metrilakua. Saa ihmeessä huikata, jos sattui näkemään meitä :).


-Helinä

tiistai 30. elokuuta 2016

Tanssillinen voimistelu

Joukkuevoimisteluryhmä, jossa keväällä kävin, loppui nyt kesäkauden jälkeen, koska uutta valmentajaa ryhmälle ei löytynyt. Päätin siis etsiä uuden ryhmän ja lopulta sellainen löytyikin tanssillisen voimistelun puolelta. Ryhmästä osa kilpailee ja osa harrastaa. Itse pääsen vain maanantain ja torstain treeneihin, joten pidän tämän harrastuksena. Lisäksi kilpailulisenssi yms. olisivat maksaneet yli 100 euroa.

En ole aiemmin harrastanut tanssillista voimistelua, joten tämä on sinänsä mulle aivan uusi laji, joka tosin koostuu jo mulle tutummista lajeista. Maanantain tunneilla treenataan tekniikkaa ja torstaisin ohjelmaa. Tekniikkaosuuteen kuuluu pilatesharjoituksia, balettia, lajitekniikkaa, liikesarjojen opettelua ja lopuksi venyttelyä. Maanantain treenit kestävät 2 tuntia ja torstain 1,5 tuntia.

Viime viikon lopulla sain jonkun kummallisen pikaflunssan. Keskiviikkona huomasin, ettei olo ollut ihan normaali, koska olin koko ajan todella väsynyt, kurkkuun sattui ja en jaksanut edes syödä väsähtämättä. Menin nukkumaan päiväunet ja heräsin iltapäivällä. Sama olo oli vielä torstain ja perjantain, ja nukuinkin nuo kolme päivää lähes putkeen. Perjantai-illalla herätessäni olo oli taas ihan normaali. Harmittaa, etten päässyt tämän vuoksi ensimmäisiin torstain treeneihin. Kirjoittelen niistäkin sitten, kun toivottavasti tällä viikolla pääsen niihin osallistumaan.

Taisin Yksisarvisen blogin kommenteissa mainita, että annan itselleni luvan ostaa uusia tanssivaatteita vasta, kun päääsen töihin. No, pääsinkin töihin, joten lähiaikoina tulee mahdollisesti jonkinlaista minishoppailupostausta :D.

Olen aloitellut lääkispääsykoelukemisia ensi vuotta varten ja miettinyt Mafy-valmennuksen itseopiskelumateriaaleja. Poikaystäväni vähän lupaili lainaavansa mulle tarvittavan summan, mutta silti hinta (745 e) vähän hirvittää. Monet ovat päässeet noilla Mafyn materiaaleilla sisään, enkä juuri löydä mistään mitään negatiivisia kokemuksia niihin liittyen. Täytyy vielä pohtia asiaa muutama päivä.


-Helinä

lauantai 20. elokuuta 2016

Kuubalainen salsa ja reggaeton

Näitä postauksia putkahtelee nyt kuin sieniä sateella, koska viikkooni on mahtunut niin paljon juttuja, joista kirjoittaa. :)

Joku on ehkä saattanut huomata, että jouduin hieman muokkaamaan blogini kyljessä olevaa laskuria. Aiemmin otsikkona oli aika seuraavaan tanssituntiin, kun nykyään laskuri laskee aikaa seuraavaan balettituntiin. Mistä muustakaan tämä voisi johtua kuin siitä, että pääsinkin jo aiemmin tanssimaan!

Huomasin eräällä latinotyylisiin tansseihin pohjaavalla tanssikoululla mielenkiintoisia tunteja. Tarjolla on kuubalaista salsaa ja reggaetonia. Olen kerran aiemminkin käynyt saman koulun reggaetontunnilla ja silloin tykkäsin siitä kovasti. Tanssikoululla pääsee kympillä tanssimaan kaikki tietyn illan tunnit, mikä oli mun mielestä todella edullista. Päätinpä siis mennä testaamaan työvuoron jälkeen kaikki illan kolme tuntia.


Kuubalainen salsa lähti aivan alkeista, ja tunti oli mukavan rauhallinen. Tätä tanssilajia tanssittiin hieman hassussa asennossa, selkä pikkuisen kumaralla, polvet rentoina ja vartalo etukenossa. Asentoa oli aluksi hankala löytää, koska olen tottunut tanssiessa pyrkimään kohti suoraa ryhtiä. Tunti ei ollut parisalsaa, vaan sellaista yksin tai ryhmässä tanssittavaa. Lopputunnista tanssittiin pientä koreografiaa, johon yhdistettiin kaikki tunnin aikana opitut asiat. Salsasta mulla ei ollut paljonkaan aiempaa kokemusta. Yläasteella kävin puoli vuotta latinotanssitunneilla, mutta lajit vaihtelivat tuolloin viikoittain, eikä tahti ollut kovin nopea.

Reggaetoniin tykästyin tälläkin kertaa. Ensimmäinen reggaetontunti lähti alkeista ja noin puolet tunnista harjoiteltiin vartalonkäyttöä. Lopputunti harjoiteltiin reggaetonin perusliikkeitä ja tehtiin niistä pieni koreografia, jota taas tanssittiin 10 minuuttia tunnin lopusta. Liikekieli on ihanan rentoa, eivätkä pienet virheet näy minnekään. Pääasia alkeistunnilla on pysyä musiikissa mukana, opetella uusia liikkeitä ja pitää hauskaa. Tanssilajina reggaeton on melko rankka ja tunnilla hengästyy ja hikoaa takuuvarmasti. Jo ensimmäisen reggaetontunnin jälkeen erityisesti etureisissä tuntui, että nyt on tanssittu, koska tanssiessa polvien tulee olla koko ajan koukussa. Toisena tanssiminen tuntui alaselän lihaksissa, koska lantiota heilutetaan ja vatkataan jos johonkin suuntaan melkein joka liikkeessä.

Jäin reggaetonin alkeista vielä jatkotason tunnille, koska kysyin aiemmin ohjaajalta mahdollisuuksiani pärjätä tunnilla. Hän käski tulla koittamaan, koska jos tunti tuntuisi liian vaikealta, voisin lähteä kesken kaiken pois. Yllättäen monet liikkeet olivat jollain tavalla tuttuja itämaisesta tanssista (josta mulla on harrastustaustaa 1,5-2 vuotta), joten liikkeet itsessään eivät olleet niin hankalia. Tempo oli kuitenkin ihan jär-kyt-tä-vän nopea ja sain kyllä tehdä parhaani ja vähän ylikin, että pysyin mukana. Vaikeinta mulle oli erilaisten käsiliikkeiden ja jalkojen nopeiden askelten yhdistäminen lennosta. Välillä tipuin ihan kunnolla kärryiltä, mutta niin taisi käydä monelle muullekin pukuhuonekeskustelujen perusteella :D. Kokonaisuudessaan tunnista jäi sopivan haastava mielikuva. Haastetta oli riittävästi, muttei liikaa. Tunnin lopussa liikkeistä onnistuivat jo kaikki yhtä lukuunottamatta. Eiköhän sekin ensi kerralla lähde sujumaan, jos vähän treenailen kotona.

Tällainen vähän taiteellisempi kuva talvelta kuvien puutteessa :''DD.


Ohjaaja oli eri kuin viime kerralla, mutta tykkäsin tämän kertaisesta enemmän. Hän ei painottanut musiikin laskemista, vaan sen sijaan liikkeet tehtiin musiikin iskujen mukaan. Jos tuntia olisi kuunnellut oven takaa, se olisi kuulostanut varmaan tällaiselta ”PUM, PUM, MM, MM, AA, PUM, AA, AA”. Yllättäen tällainen ohjaustapa oli mun mielestä selkeämpi kuin perinteinen ”y, ka, ko, ne”. Tämä sama ohjaaja oli siis kaikilla illan tunneilla ja jokaisella tunnilla hiottiin samoja liikkeitä kauan (kunnes ne näyttivät suurinpiirtein oikeilta), mistä tykkäsin paljon. Ohjaaja oli lisäksi todella energisen oloinen, mistä tuli itsellekin sellainen iloinen, rento ja hauska fiilis :).

Kolmen tunnin jälkeen olin kyllä aivan rättiväsynyt ja melkein joka paikkaa kolotti. Ihme kyllä, seuraavana päivänä lihaksista olivat kipeitä enää alaselkä ja etureidet. Nämä tunnit menevät päällekkäin tulevan baletin kanssa, mutta balettitunnit alkavat vasta syyskuun puolella ja siihen asti aion käydä näillä salsa ja reggaeton tunneilla. Tuleepa hankittua vähän toisenlaista liikekieltä suorien polvien ja hyvän ryhdin ohelle.

-Helinä

perjantai 19. elokuuta 2016

3 tuntia joogaa

Kävin Mymmelin kanssa kokeilemassa joogaa. Kumpikaan meistä ei ollut aikaisemmin käynyt ns oikeassa joogassa. Olen itse käynyt joogavenyttelyssä, mutta ei se ole täysin sama asia. Kokeiluun sisältyi kolme eri joogalajia, joista kutakin kokeiltiin 45 minuuttia. Tämän lisäksi mukana oli joogan historiaa.


Ensimmäisenä oli astangajoogaa. Se muistutti aurinkotervehdyksineen eniten joogavenyttelyjä, joissa olen välillä käynyt. Kaikki liikkeet jatkuivat sulavasti yhteen, eikä turhan pitkiä taukoja ollut välissä. Kummallista oli hengitystapa, joka ei ainakaan mulle ihan auennut. Hengityksen pitäisi ilmeisesti jollain tavalla korista liikkeiden aikana? Ehkä tuokin aukeaisi, jos hetken aikaa harrastaisi astangaa. Sarjat olivat sopivan haastavia (vaikka ilmeisesti olivat sieltä helpoimmasta päästä). Harjoituksissa oli paljon eteentaivutuksia, joita mun kireät takareidet vähän hankaloittivat :D.

Seuraavaksi päästiin kokeilemaan hathajoogaa. En oikein tiedä mitä mieltä olen tunnista, koska ensimmäisenä mulle tulee mieleen jumppa hengityksen tahtiin. Kehonhuoltona tuo tunti on ihan mukava, mutta ei ainakaan alkeissa ollut haastetta tarpeeksi mun makuun. Joogan pitäisi olla varmaan pääasiassa jonkinlaista rentoutumista, mutta itse kaipaan liikkeisiin myös haastavuutta. Kun liikkeet ovat liian helppoja niin päädyn ajattelemaan samalla ihan mitä sattuu, enkä enää keskity itse tekemiseen.

Ilta päättyi kundaliinijoogaan, joka jätti aika hämmentyneisiin tunnelmiin. Paikalle tuli valkoisiin pukeutunut, valkoturbaaninen nainen. Tunti aloitettiin jonkinlaisella mantralla, jonka jälkeen tehtiin erittäin hitaita venytyksiä. Olin tässä kohtaa varpaista jo ihan jäässä, joten oli pakko laittaa sukat jalkaan. Lopputunnista tehtiin meditaatioharjoitus, jossa piti hengittää jollain tietyllä tavalla, kieli vähän ulkona. Ohjaaja puhui paljon energiavirroista ja voimista. Näin ensimmäisellä kerralla en ihastunut tähän kundaliinijoogaan sitten yhtään, vaikka toki haluaisin ymmärtää lajista enemmän.

Mikään näistä joogalajeista ei saanut mua ihastumaan ihan ensikosketuksella. Jos pitäisi kuitenkin päättää joku tunti, jolle menisin uudelleen, valikoisin astangajoogan. Kaksi muuta muistuttivat lähinnä venyttelyä, jota voin tehdä kotoa käsinkin. Tunnit olivat vähän hidastempoisia (varmaan se oli tarkoituskin), joten mua alkoi viimeisellä tunnilla väsyttää ihan kamalasti :D. Onneksi salissa oli niin kylmä, ettei sinne voinut nukahtaa. Kotona uni tulikin sitten nopeasti.

Loppuun vielä asia, jota en meinaa itsekään uskoa. Sain töitä tanssitarvikeliikkeestä! En varmaan edes keksi kivempaa paikkaa :D.

-Helinä

sunnuntai 14. elokuuta 2016

Päkiätossut

Pari viikkoa sitten mainitsin uusista voimistelun päkiätossuistani, jotka löysin Piruetista todella hyvään tarjoushintaan. Tossut maksoivat 5,90 euroa, kun kyseisen mallin normaalihinta oli 16 euroa. Kun ostin edellisiä päkiätossujani 6-7 vuotta sitten, en millään meinannut löytää omaa kokoani. Kaikki sovittamani tossut olivat liian pieniä lukuun ottamatta sitä paria, jonka lopulta ostin. Tuolloin materiaalina oli tavallisesti nahka tai hyvin jäykkä kangasmainen aine (en tiedä yhtään tarkemmin, mitä kyseinen aine oikeasti oli). Nykyään tossuja tehdään yhä useammin joustavista, sukkamaisista materiaaleista.


Vanhat tossuni olivat todella jäykät, eivätkä ole vieläkään oikein mukautuneet mun jalkoihin. Ne ovat lähinnä löystyneet sivusuunnassa, jolloin istuvuus on mennyt vain huonompaan päin. Hypyistä laskeutumien oli aina vähän epävarmaa, koska tossu saattoi luiskahtaa pois päkiän alta. Lisäksi pohja on muuttunut todella liukkaaksi karheennusyrityksistä huolimatta :/. Jos jotain positiivista näistä tossuista täytyy sanoa, niin ainakin pitkäikäisyys ja kotimaisuus ovat olleet hyviä juttuja.


Uudet Venturellin tossut muistuttavat enemmän puolikasta sukkaa kuin tossua. Juurikin sen vuoksi istuvuus on näissä tossuissa lähes täydellinen. Eniten mua huolettaa näiden tossujen kestävyys ja pito. Sukilla salin lattia tuntuu usein todella liukkaalta, joten miksi näissä olisi enemmän pitoa kuin tavallisissa sukissa? Ainakin piruetit saa hyvin pyörimään, mutta isoja hyppyjä en ole voinut testata kotona. Materiaali on todella ohutta, joten luultavasti se kuluu nopeasti puhki.



Parhaiten eron istuvuudessa huomaa, kun ojentelee nilkkaa. Kuvista on helppo huomata, kuinka paljon paremmin sukkatossu myötäilee jalkaa.

Jos nyt täytyisi valita, kummat tossut haluaisin, ottaisin nämä sukkamaiset silläkin ohella, että ne kuluvat nopeammin puhki. Tuntuma lattiaan on näissä huomattavasti parempi. Jos en pääse voimistelemaan syksyllä, voisit ottaa nämä käyttöön showtanssitunneilla, koska ainakin ennen päkiätossut ovat olleet ihan hyvä valinta kyseiseen tanssilajiin. Eri asia tietenkin, haluaako opettaja kaikkien käyttävän jazz-tossuja. Toivottavasti nämäkin olisivat hyväksyttyjen jalkineiden listalla! :)


-Helinä


keskiviikko 10. elokuuta 2016

Kivoja asioita

Laitoin tuohon blogin nurkkaan laskurin, joka laskee jäljellä olevaa aikaa seuraavaan tanssituntiin (miten 27 päivää voi tuntuakin pieneltä ikuisuudelta). Siitä eteenpäin on luvassa vähän enemmän tanssiaiheisia postauksia. Toistaiseksi kirjoittelen vähän ohi aiheen meneviä juttuja, mutta koettakaa kestää :D.

Olen tehnyt iltaisin joogaliikesarjan joka päivä, viikon ajan, ja onnekseni yletyn taas varpaisiini! Kangistuin flunssaisena tosi nopeasti, mutta ilmeisesti venyvyys oli helppo palauttaa takaisin siihen, mitä se oli ennen sairastelua. Pelästyin jo, että vanhuus iski aikaisin, kun olo oli niin kankea.



Viikonloppuna kävin poikaystävän kanssa Salossa. Matka ei tälläkään kertaa ollut mitenkään etukäteen suunniteltu. Näin jonkun terveyskaupan mainoksessa maininnan kauppakeskus Plazasta, joten ajateltiin ottaa selvää, missä se on ja Salostahan se löytyi. Kauppakeskuksen kyltti oli vähän kumma,koska siinä näytti lukevan PAZA, johon L olisi tungettu väkisin jälkikäteen :D. Käytiin myös Salon Megamyyntiareenalla (vai olikohan se MegaOutlet nimellä). Matkalta tarttui mukaan seinäkello, kylpyhuoneen matto, maalauskirja ja ihanan pinkki ulkoilutakki, jonka poikaystävä halusi ostaa mulle. En itse edes huomannut koko takkia, mutta poikaystävä halusi, että sovitan sitä. Oli kuulema näyttänyt ihan multa siellä hyllyssä. Sovitettuani ihastuin takkiin täysin <3.


Ala-asteella muistelen kysyneeni äidiltä, miksei hammasharjoja voi tehdä puusta, kun ne voisi sitten laittaa mummin kompostiin. Äidin vastaus taisi olla jotain siihen suuntaan, ettei puu kestä vettä ja siitä saa tikkuja kieleen. Joka tapauksessa, poikaystäväni osti eilen bambuhammasharjan, jonka voi heittää biojätteiden sekaan, kun sitä ei enää käytä. Jokaista myytyä HumbleBrush-hammasharjaa kohden annetaan yksi hammasharja (tai muuta suunhoitoa) lapselle, joka sitä tarvitsee. Lisäksi pakkauksessa on mainittu bambun olevan pandaystävällistä moso-bambua, jota pandat eivät käytä ravinnokseen, eikä sen kasvatuksessa tarvitse käyttää torjunta-aineita. Aion ostaa itselleni samanlaisen, kun seuraavan kerran tarvitsen uuden hammasharjan.


Löysin muuttolaatikosta nestemäiset vesivärini, joilla kokeilin pitkästä aikaa värittää. Kesti hetken ennen kuin muistin, kuinka niillä sai kaunista jälkeä, mutta lopputuloksesta tuli mun mielestä silti aika kiva, koska noilla maaleilla on helppo tehdä liukuvärjäyksiä.

Eilen Mymmeli tuli kylään mun luokse ja uhrattiin koko iltapäivä ja vähän illastakin ristipistoilun opettelulle. Niinkin yksitoikkoinen nyhväys on yllättävän hauskaa kahdestaan. Yksin tehdessä karkailevat langat vain ärsyttävät, mutta kaksin niille voi lähinnä nauraa ;D! Olen huomannut, että kirjontainnostus tarttuu helposti, kunhan ensin pääsee alkuun. Olen useammankin ystäväni opastanut tämän harrastuksen pariin ja yleensä ensimmäinen työ ei jää viimeiseksi...

En ole vielä halunnut tehdä kesästäni mitään tiivistelmäpostausta, koska elokuu on mun mielestä myös kesäkuukausi. Elokuun lopussa voisin harkita sellaisen kirjoittamista :).

-Helinä

perjantai 5. elokuuta 2016

Takaisin liikkumaan

Voin heti alkuun todeta, että tämä on kyllä ollut mun sitkein flunssani pitkään aikaan. Viimeksi flunssa kesti näin pitkään, kun olin ala-asteella keuhkoputken tulehduksessa. Vielä yskittää, nenä vuotaa aamuisin ja puhun vieläkin nenä-äänellä, kunnes ääni saattaa kadota yhtäkkiä kokonaan.
Yleiskunto on kuitenkin jo paljon parempi, jaksan nousta portaita ja kävellä paikasta toiseen hengästymättä. Otin tämän merkkinä siitä, että voisin vähitellen lisäillä liikuntaa mun päiviini.


Latasin kännykkääni ilmaisen "10 daily yoga poses" -sovelluksen. Sovelluksessa on nimensä mukaan 10 liikettä, joita pitäisi tehdä joka päivä 30 sekunnin ajan. Liikkeiden välissä on lepoaikaa 10 sekuntia, joten koko päivittäisen joogaliikeputken suorittamiseen menee noin 6,5 minuuttia.
Seassa on helppoja ja vaikeita liikkeitä, joista sovellus arpoo aina seuraavan liikkeen. Koko sovellus on aika kaukana oikeasta joogasta, mutta on sopinut mulle hyvin mun omiin tarkoituksiin. Yritän saada edes vähän liikkuvuutta ja lihasvoimaa takaisin ilman hengästymistä. Jos yskä on kadonnut
ensi viikkoon mennessä niin voisin kokeilla pitkästä aikaa juoksemista!



Kävin alkuviikosta kaupungilla ja löysin tarjouksesta Tanssitreeni-kirjan kahdella eurolla. Kirjassa on ensin lämmittelyosuus, jonka jälkeen on pienet koreografiat viiteen eri tanssilajiin; showtanssi, kabaree, bollywood, latinotanssi ja hiphop. En ole vielä testannut itse koreografioita,  mutta
lämmittelyliikkeet ovat olleet mun mielestä kivoja ja hyvin samantyyppisiä, mitä olen tehnyt tanssitunneillakin. Kirjassa on myös pari aukeamaa "baletinomaisia harjoituksia", kuten varvaskosketus (= tendu) :D. Ensimmäisenä aion kokeilla tuota bollywood-koreografiaa, koska mulle on tullut pari kertaa ikävä tuota tanssilajia sen jälkeen, kun en enää ehtinyt käymään koulun tarjoamilla tunneilla.


Keskiviikkona pääsin muuten vihdoin muuttamaan kokonaan tänne mun omaan asuntoon, kun muu perhe tuli takaisin kotiin. En ole vielä löytänyt mitään huonoja puolia yksin asumisesta. On ollut vapauttavaa kokata ruokaa pieninä annoksina ja tiskata vain muutamia astioita kerrallaan. Tiedän aina, missä kaikki mun tavarani ovat, koska kukaan muu ei ole siirtelemässä niitä. Saan siivota sillä hetkellä, kun huvittaa tehdä niin. Kaupasta ei tarvitse tuoda ruokaa 5 henkilölle, joten voin ostaa sellaista ruokaa, mitä kotona oli harvemmin. Tänään söin aamupalaksi vaniliarahkaa ja itse tehtyjä banaanilettuja. Ei valittamista :D.


Tällä hetkellä mulla ei ole nettiä täällä asunnossa, paitsi poikaystäväni ollessa paikalla (hänen kännykässään on tarpeeksi nopea netti läppäriin lähetettäväksi). Toistaiseksi en ehkä pysty postailemaan niin usein kuin ennen, mutta ensi kuussa mun pitäisi saada omaankin kännykkään hieman nopeampi netti (tällä hetkellä 0,25 Mbit/s :'DD).

-Helinä

keskiviikko 3. elokuuta 2016

Aloe Vera -juomat

Useamman kerran on tullut mainittua täällä tai Instagramin puolella, että tykkään todella paljon aloe vera- juomista, joten tässä tulee oma postaus niistä. En muuten tällä hetkellä voi ottaa kuvia kameralla, koska sen ja koneen välinen piuha jäi omaan asuntoon. Siksi viime postauksissa kuvat ovat olleet vähän huonompilaatuisia.


Ensimmäisen kerran maistoin NOBEn aloe vera mango-juomaa serkkuni kanssa jossakin kahvilassa. Silloin hämmennyttiin, että mitä ihmeen sammakonkutua tässä juomassa on :D. Juomissa on siis sellaisia pehmeitä löllöjä hedelmälihanpaloja seassa. Näissä ei ole hiilihappoja, mikä on varmaan yksi syy, miksi tykkään niistä niin paljon. Eniten pidän vieläkin tuosta NOBEn mangojuomasta, vaikka olen paria muutakin makua maistanut. Tiedä sitten, johtuuko se siitä, että maistoin sitä itse ensimmäisenä. 

Toisella kerralla maistoin vähän halvempaa versiota (kuvassa vasemmalla), jonka löysin FilmTown-liikkeestä. NOBEn juomissa aloe veraa on 50 %, niin tässä oli vain 30 %. Lisäksi sokeria oli paljon enemmän. Sekoitin tämän halvemman omenatäysmehuun, koska yksinään siinä oli vähän tiskiainemainen maku. Omenamehuun sekoitettuna lopputulos oli kuitenkin todella hyvä ja olen tehnyt tuota sekoitusta muillakin aloe vera -juomilla. 

Pari viikkoa sitten Punnitse&Säästässä (en ole ihan varma taivutuksesta :D) oli tarjouksessa Njien juomia 1e/pullo, koska päiväykset olivat menossa vanhaksi. Kävin sieltä tietysti hamstraamassa useamman pullon serkun kanssa ja olivat mun mielestä todella hyvän makuisia. Niissäkin aloe veraa on 50 %, eikä ollut sitä pesuaineen makua ollenkaan. Pikkusiskoni ja poikaystäväni eivät silti voi sietää noita aloe vera- juomia. Pikkusiskoni reaktio oli: "Hyi, miten joku voi juoda tätä!" 



Muutama päivä sitten käytiin poikaystävän kanssa Citymarketissa etsimässä jotain herkkuja. Limsahyllyillä huomasin yllättäen kokonaisen hyllyn eri makuisia aloe veroja. Oli sitruunaa, kookosta, mansikkaa, mangoa, goji-marjaa ja monia muita. En ole aiemmin löytänyt noita tavallisista ruokakaupoista, joten olin aika innoissani :D.  Poikaystävä antoi mun valita niistä minkä tahansa, vaikka aika arvokkaita ovatkin (hän siis maksoi nuo ostokset). Päädyin maistamaan mansikan makuista versiota uudelta merkiltä. 
Maku oli sinänsä ihan hyvä, tavallisen teennäinen mansikan maku. Aloe vera -palat sen sijaan olivat todella paljon kiinteämpiä kuin aikaisemmissa mun maistamissa juomissa. En varmaan osta tämän Elo-merkin juomia uudestaan ainakaan ihan heti, koska olen tykännyt enemmän löllömmästä koostumuksesta.

Monesti näkee netissä keskustelua aloe veran terveysvaikutuksista. Itse en ole koskaan huomannut mitään, mutta enpä ole kovin aktiivisesti näitä juonutkaan. Monet hehkuttavat, kuinka tällaiset juomat ovat auttaneet milloin mihinkin vaivaan ja parantaneet ruuansulatusta ja niin edelleen. En tiedä, ovatko nuo yleiset avut joillain johtuneet plasebo-vaikutuksesta vai mistä. Itse en edes tiennyt, että näiden pitäisi vaikuttaa mihinkään, kun ensimmäisen kerran maistoin :D.

Aloe veran haittavaikutuksista löytyy myös useampi juttu, ensimmäisenä silmään osuvat maksavauriosta ja syövästä kertovat artikkelit. Monesti noissa puhutaan aloe vera -uutteesta, jota taisi tuossa Elo-merkkisessä juomassa olla 6 %, jos muistan oikein. Juon näitä itse todella harvoin, noin kerran kahdessa kuukaudessa (paitsi viime aikoina, kun oli se P&S tarjous), joten tutkimukset eivät ole kauheasti pelotelleet. Tietysti olisi hyvä, jos haittavaikutuksia pystyttäisiin tutkimaan jotenkin lisää, koska monet nettikeskustelujen mukaan juovat jopa pullollisen joka päivä.


Ajattelin loppuun mainita vielä yhden mun lemppariherkun. Tähän Fazerin Rio De Janeiro-suklaaseen olen jäänyt jollain asteella koukkuun, mutta onneksi kallis hinta vähän rajoittaa mua :D. Kesän aikana on mennyt jo 3 levyä, mikä on mulle aika paljon samaa suklaata. Toinen mun lempparisuklaa on Dammenbergin kiivi-sitruuna-valkosuklaa, mutta siinäkin hinta rajoittaa ostamista. 

Onko teillä lempisuklaita tai -juomia? :)

-Helinä

torstai 28. heinäkuuta 2016

Kuulumisia

Serkkuni oli meillä kylässä viime viikon keskiviikosta maanantaihin asti. Suunnitelmissa oli suunnitella ja toteuttaa tämän vuoden cosplay-pukuja. Viime vuonna esiinnyttiin Mistynä ja Togepina, mutta tänä vuonna ollaan jotain ihan muuta kuin pokemoneja (vihje: Studio Ghibli), ettei tule niistä yliannostusta, kun nyt on tuo Pokemon GO -villityskin.  Pikkusiskoni päätti, että hän haluaa tulla tänä vuonna katselemaan isin kanssa muiden asuja ja sisko haluaa tietysti olla pokemon (hän on vähän liian nuori osallistumaan itse tapahtumaan, mutta onneksi alueelle on vapaa pääsy). En halua paljastaa etukäteen mikä pokemon on kyseessä, mutta lehtiä on tullut ommeltua kankaasta jokunen määrä. Saimme lisäksi serkun puvun ihan hyvään vaiheeseen, joten enää pitäisi saada mun asu aluilleen. Onneksi tässä on vielä yli kuukausi aikaa.

Tuli käytyä serkun kanssa myös minishoppailtua kaupungilla. Löysin Piruetista tarjouskoreja, joissa oli just mun kokoisia voimistelun päkiätossuja reippaasti alle puoleen hintaan. En millään voinut olla ostamatta yhtä paria. Houkutteli tosin ostaa kerralla kahdet, kun tarjous oli niin hyvä ja harvoin löydän edes oikean kokoisia. Toisaalta voimistelun jatkuminen syksyllä on vielä hieman epävarmaa, joten päädyin lopulta vain yhteen pariin. Tossut olivat materiaaliltaan aivan uudenlaiset, ja mun on pitkään tehnyt mieli kokeilla sellaisia. Ajattelin tehdä tossuista oman postauksensa, vaikka kukaan teistä ei tietääkseni harrasta voimistelua. Kertokaa ihmeessä, jos voimistelu kiinnostaa, niin voin kirjoitella lisää voimisteluaiheisiakin postauksia. Kuvassa mun vanhat  nahkaiset päkiätossut selventämään, mistä on kyse, jos termi ei ollut tuttu :) .


Viime viikon lauantaina oli UFF:ssa 1 euron päivät, joten suunnistin tietysti sinne. Mukaan tarttui musta sifonkihame, Vero Modan sifonkihame, Seppälän trikoohame, kahdet Lidlin urheilushortsit, Puman urheilutoppi ja Adidaksen urheilutoppi, jolloin rahaa kului sen 7 euroa. Urheiluvaatteita mulla oli jo tarpeeksi, mutta ajattelin tehdä kaappiin tilaa vielä näille...



Mun omaan asuntoon kuuluu ihan hyvää ja lähes kaikki tavarat ovat löytäneet jo paikkansa. Olin jo ihan muuttofiiliksissä, kunnes isi ilmoitti, että mun pitää olla vielä ensi viikko kotona kissavahtina, kun muu perhe lähtee mummille. Onneksi mun asunto ei katoa minnekään ja voin välillä aina hiippailla sinne siivoamaan ja järjestelemään paikkoja. Kävin hakemassa Rhialta hänen lahjoittamansa telkkarin, joka oli varmaan peloissaan uuteen kotiin muuttamisesta, koska jouduin pitämään sitä autossa paikoillaan, ettei se tärisisi niin paljon :'D.  En ole harmikseni vielä saanut laitettua sitä toimintaan, koska poikaystäväni haluaa ehdottomasti tehdä sen itse, eikä tällä hetkellä työpäiviltään ehdi. Viikonloppuna olisi tarkoitus käydä viemässä sinne patja ja ruokatarvikkeita, jotka nyt odottavat olkkarin lattialla. Samalla hoituu varmasti myös telkkariasia :).

Serkun lähdettyä aloin puuhailemaan hänen toivomansa joululahjan parissa. Toiveena oli virkattu Charmander-pehmolelu. Sainkin sen päivässä valmiiksi, joten nyt puuhailen siihen pientä lisäyllätystä. Ja kyllä, luit oikein, kyse on joululahjasta ja kyllä, aloitin sen tekemisen jo nyt. Mun joulun odotus alkaa aina jo heinäkuussa ja lähes poikkeuksetta ensimmäiset joululahjat/kortit hankin tai teen jo silloin. Onko täällä muita joulufaneja vai ahdistaako jo pelkkä ajatus joulusta heinäkuussa :D?

-Helinä

keskiviikko 20. heinäkuuta 2016

Mitä tehdä, kun sairastaa?

Kävin eilen sairaanhoitajalla, koska olin lähes varma, että mulla olisi korvatulehdus,  Joudun syömään korvien särkyyn noita vahvempia särkylääkkeitä, koska sairaanhoitajan mukaan niissä on painetta. Tulehduksesta ei näkynyt mitään merkkejä, joten toivottavasti tämä menisi nopeasti ohi. Olen tällä hetkellä vähän kuin kissavahtina sairastamassa ihan kotikotona, enkä ole vieläkään päässyt muuttamaan. Turhauttaa todella paljon, kun muutto venyy ja venyy, ja laatikot ovat purkamatta. Toissapäivänä kävin järjestelemässä tavaroita ja kokoamassa lipastoa, kunnes mun poikaystävä sanoi, että tarvitsen lepoa. Hän vei mut sitten kotiin nukkumaan ja katsomaan elokuvaa.

Olen todella usein sairaana, kuten moni varmaan tietääkin. Jos jollain on vinkkejä, kuinka ei sairastu, niin otan mielelläni vastaan :D. Mulla on kuitenkin antaa vinkkejä siihen, mitä tehdä silloin, kun on jo sairastunut... Tässä siis yleisimmät mun sairasteluoireet ja asiat, mitkä ovat mua niissä auttaneet.



KURKKUKIPU
- juo paljon vettä, osta Bafucin-tabletteja apteekista
- hätätapauksessa sitruuna-hunaja Mynthonit (ei kannata ostaa niitä viilentäviä, ne vain pahentavat) ja pehmeät karkit auttavat vähän
- juo jotain lämmintä, mutta ei polttavan kuumaa
- vältä puhumista ja suklaata (mulla ainakin pahentaa kipua), kokeile niellä hunajaa
- mulla särkylääke ei ainakaan vaikuta kurkkukipuun, mutta jollain muulla se tietysti voi auttaa :)

KUUME
- juo paljon vettä, hautaudu peittoihin
- ota särkylääke, jos kuume nousee liian korkealle (omana rajana olen pitänyt noin 39 astetta)
- yritä nukkua, tai ainakin levätä

TUKKKOINEN NENÄ
- jos käyttää niistämiseen jotain vanhaa kangasriepua, nenän iho ei hajoa niin helposti
- jos jomman kumman sieraimen painaa kiinni niistäessä, ei tarvitse niin paljon voimaa yhtä tehokkaaseen niistoon
- rasvaa nenän ympärysihoa
- vesihöyryn hengittäminen auttaa avaamaan hengitystä

NIVELKIPU
- lämpögeeli tai lämpötyyny
- sängyssä makaaminen (riippuu tietysti kipukohdasta, mulla yleensä lonkat/alaselkä)
- lämmin suihku tai kylpy, jos omistaa kylpyammeen
- särkylääke, kun muu ei auta

YSKÄ
- puhaltele kuplia veteen pillillä
- yski kunnolla, kun se on mahdollista
- sylje kurkusta irronnut lima pois
- niele hunajaa

NENÄVERENVUOTO
- pidä leuka alaspäin, paina nenän yläosasta/niskasta jollain kylmällä
- jos vuoto ei millään lopu, kannattaa hankkiutua ensiapuun (itselläni kestää yleensä 5-10 min, kunnes loppuu)

TYLSYYS PUOLIKUNTOISENA
- kun olet vielä selvästi sairaana ja kunto on loppu, mutta olet maannut jo monta päivää paikoillaan, iskee tylsyys
- lue kirjoja
- katso sarjoja/elokuvia
- tee sanaristikoita, värittele tms.
- tee erilaisia testejä netistä (Mensa, Testimaa)
- matkustele Google Mapsin street viewissä
- pyydä jotain tuttua tuomaan jotain ruokaa/karkkia, josta yrität arvata silmät sidottuna, mitä se on (makuaistihan on yleensä sairaana kadonnut)
- vältä tekemästä mitään raskasta, vaikka kuinka tekisi mieli lähteä lenkille tai tanssia muutamat improt radiosta tulevan biisin tahtiin (ehdottomasti hankalin toteuttaa)
- kirjoittele blogiin

Tänään olen taistellut erityisesti tuon tylsyyden, yskän ja niistämisen kanssa. Silmien vuotamiseen en ole keksinyt vielä mitään apukeinoa. Tylsyyden vuoksi päädyin tekemään tuon Mensan nettitestin. Väsäilin sitä siinä niistämisen ja silmien kuivailun lomassa, ja eniten hämmensi tietysti vastaus. Sain tulokseksi "131, joka on korkeampi kuin 98,1 % väestöstä". Mensan raja on 130/98%, eli eikun vaan sinne valvottuihin testeihin :'''DD!


Itse en oikein ymmärrä, kuinka tällaisella testillä voi mitata älykkyyttä, mutta kai joku osaisi siihenkin vastata. En tunne itseäni ollenkaan älykkääksi, tykkään vain just noista kuviopäättelyhommeleista, joilla pääsykokeissakin mitattiin jotain. Arjen päättelytehtävät taas eivät monesti suju ollenkaan, kuten harjanvarren asettelu auton takakonttiin. Poikaystävä sai sen sysättyä heti kerralla, kun olin itse yrittänyt jo useammin päin.

Joka tapauksessa, jos jollain on vinkkejä kuinka pysyä terveenä, niin ottaisin mielelläni vastaan! Tympäisee tosiaan tämä sairastelu...

-Helinä

lauantai 16. heinäkuuta 2016

Risuja, ruusuja & flunssaa

Ettei terveenä pysymisen jakso kestäisi liian pitkään, mun kroppani päätti kerätä taas yhden flunssan. Tuntuu kuin mun kurkku olisi tulessa ja pää on raskas kuin kivi. Hampaita särkee samalla tavalla kuin aina mun ollessa kipeenä ja lisäksi korvia vihloo. Olen yrittänyt nukkua mahdollisimman paljon ja hetkeksi sain lievennettyä kurkkukipua pois 600 mg särkylääkkeellä. Kokeilin eilen 500 mg:sta, mutta se ei vaikuttanut ollenkaan.

En ole vieläkään päässyt täysin muuttamaan omaan kotiin, koska poikaystäväni sai yllättäen töitä tiistaista alkaen. Mun tavarat on saatu osittain siirrettyä uuteen asuntoon, mutta patjat ovat vielä kotona, samoin vaatteet ja kengät. Tänään yritetään saada niitä siirrettyä poikaystävän kanssa (mä varmaan makoilen vieressä ja poikaystävä saa tehdä työn). Äiti lainasi multa rahaa, joten ruokavaraakin jäi varsin vähän. Kuulema saan velan takaisin elokuussa. Mummini lupasi auttaa mua huomenna ruokakaupan ja IKEA:n merkeissä, joten jos mun kuntoni sallii niin pääsen vihdoin nyt viikonloppuna sinne omaan kotiin asumaan!

Olen miettinyt, voisinko parantaa mun blogia jollain tavalla. Onko teillä siis ehdotuksia tai jotain josta erityisesti pidätte tai ette pidä? Jos mielessä on jotain mielipidettä suuntaan tai toiseen, niin kerro ihmeessä! Yritän toteutella ideoita/parannusehdotuksia mahdollisuuksien mukaan :).

-Helinä

torstai 14. heinäkuuta 2016

Kaunista urheilua?

Aloin eilen miettimään, saako vai pitääkö urheillessa näyttää kauniilta. Näin Pinjan Instagramissa tekstin, joka meni jotakuinkin näin: "jos näytät treenisi lopussa vieläkin söpöltä, et treenannut tarpeeksi lujaa". Poikaystäväni sanoi mulle heti tuon tekstin nähtyään, ettei siinä tapauksessa ole koskaan nähnyt mun treenaavan tarpeeksi lujasti.

Nykyään on melko yleistä pitää meikkiä kuntosalilla tai treeneissä. Lehdissä on ohjeita trendikkäimpiin treenikampauksiin. Kauppojen hyllyiltä löytyy tällä hetkellä urheiluvaatteita kaikissa sateenkaaren sävyissä ja mitä hienommilla printeillä ja kuvioilla. On tavallista ottaa selfieitä kesken treenien tai niiden jälkeen ja näyttää niissä upealta.

Itsekin harmittelen, kuinka mun juoksukengät eivät ole kauniin väriset ja lisäilen helmiä tai kukkia balettinutturaan. Puhumattakaan mun monista eri värisistä balettipuvuista ja urheilutopeista. Monesti olen ollut itsekin meikit päällä treenaamassa, koska en ole viitsinyt tai ehtinyt ottaa niitä pois. Kertaakaan en ole silti meikannut treenejä varten, vaikka muuten olisin hyvinkin laittautunut. Treeneissä kropan pitäisi olla treenin kohde, eikä naaman. Tosin tanssissa myös ilmeillä on tärkeä merkitys, koska monesti tulisi eläytyä johonkin rooliin tai ilmaista itseään.


Ainakin mulla on sellainen tunne, että kauniina treenaaminen on kaikesta huolimatta jollain tavalla paheksuttavaa. Laittautuneista henkilöistä helposti ajatellaan, etteivät he treenaa tarpeeksi paljon ja tulevat vain näyttäytymään. Osan kohdalla asia varmasti onkin näin, mutta ei varmasti kaikkien. On monia ihmisiä, joiden elämä perustuu joka päiväiselle urheiluharjoittelulle ja välillä hekin haluavat varmaan laittautua ja meikata, vaikka olisivatkin menossa vain arkirutiineihin kuuluviin treeneihin. Kauniin väriset treenivaatteet voivat olla vahva motivaation lähde tai piristys muuten yksiväriseen pukeutumiseen. Mun mielestä jokaisen pitäisi saada näyttää urheillessa siltä kuin itse haluaa, eikä pitäisi joutua miettimään mitä mieltä muut ovat sen hetkisestä ulkomuodosta. 

Loppuun hieman aiheen vierestä ja oikeastaan hieman siihen liittyen. Isäni seurasi viimeisen kuukauden jalkapalloa hyvin intensiivisesti joka ikinen ilta, joten välillä pakosti tuli jäätyä tuijottelemaan sitä. Vähän väliä joku pelaajista kaatui "loukkaantuneena" maahan ja hetken päästä nousi taas ylös ja jatkoi kuin mitään ei olisi tapahtunut. Musta tämä oli aika hämmentävää. Jos miettii tanssimista, kaikki päinvastoin esittävät, etteivät ole loukkaantuneet, vaikka oikeasti olisivatkin. Ääripäät ovat aina kummallisia :D.

-Helinä

lauantai 9. heinäkuuta 2016

Muutto ja nimiongelma

Maanantaina olisi mun aika vihdoin muuttaa pois kotoa, onhan tätä jo odoteltukin :D. Vaikka tarkoitus olisi muuttaa 25 neliömetrin yksiöön, on siellä silti enemmän tilaa kuin mun huoneessa. Tulevasta asunnosta onkin vain kolme kilometriä keskustaan, mikä on ihan mukavaa. Voin siis luultavasti kulkea jatkossa pyörällä ainakin osaan tanssitreeneistä. Seutu sinänsä on mulle ihan uutta, vaikka samassa kaupungissa pysynkin. Onpahan jotain uutta tutkittavaa ympärillä :).

Pikkusiskojeni reaktio muuttoon oli yhteen ääneen huudettu "JES", koska he ovat odottaneet mun huoneen vapautumista (=omia huoneita) varmaan jo vuoden verran. Tänään pakkailin mun tavaroita, kunnes laatikot loppuivat. Maanantaina saan niitä isin työpaikalta lisää, joten silloin voin jatkaa tavaroiden asettelua pahveihin. Onneksi ei ole mikään kiiremuutto, joka pitäisi saada päivässä valmiiksi.

Ajattelin kirjoitella muutosta lisää sitten, kun se on ohi ja olen ehtinyt vähän pyörähtää siinä ympäristössä. Pyöräilystä ajattelin sanoa vielä muutaman sanan, jos joku ehti ihmetellä sitä. Olen saattanut kirjoitella tännekin, etten osaa juurikaan ajaa pyörällä. Tällä viikolla mummilassa mun serkkuni päätti lähteä mun kanssa pyöräilemään kuoppaiselle maalaistielle, jotta pyöräily sujuisi multakin. Ajoin papan vanhalla pyörällä, jonka renkaissa ei ollut ilmaa ja satulassa ei voinut kunnolla istua. Lisäksi "vaihteet" olivat sellainen kepukka rungossa, jota pystyisi ehkä ruuvimeisselillä vääntämään, sen verran tiukassa oli.  Luulen, että tuon pyörän jälkeen voisin osata ajaa myös nykyaikaisempaa pyörää kaupungissa :D.

Joku saattoi huomata, että vaihdoin blogin nimeä viime viikolla hetkeksi. Vaihdoin sen takaisin, kun pääsenkin jatkamaan balettia syksyllä. Olen pohtinut pitkään, mikä tuo blogin alaotsikko voisi olla, ja olen sitä melko tiuhaan nyt vaihdellut. Tämän hetkinen "aikuisbaletin päiväkirja" tuntuu menevän ehkä hiukan liian lähelle Heidin blogin nimeä, Ballerinan päiväkirja. Olisiko siis ehdotuksia, mitä siinä voisi lukea? :)



-Helinä

keskiviikko 6. heinäkuuta 2016

Juoksukunto

Nyt kesällä ei ole tanssituntejakaan, joten tuntuu, että voin hyvällä omalla tunnolla jatkaa juoksuaiheisia postauksia. Muutama viikko sitten, kun mun juoksutreenit alkoivat, mun juoksukunto oli ihan pohjamudissa. Valikoin sellaisen maastolenkin, joka on kokonaisena yhden kilometrin ja puoliksi juostuna puoli kilometriä (loogista, eikö :D). Mua ainakin auttaa se, että pystyn helposti hahmottamaan juoksemani matkan ja katsoa kehitystä sen mukaan. Tuossa lenkillä on jyrkkää ylämäkeä ja pientä alamäkeä (en ymmärrä miten niitä ei tunnu olevan läheskään samaa määrää).

Ensimmäisellä kerralla otin tavoitteeksi juosta sen puolikkaan kilometrin. Jaksoin silloin hädin tuskin juosta siitä yhden neljäsosan eli häpeälliset 125 metriä, kun oli jo pakko kävellä muutama metri ensimmäisen ylämäen jälkeen. Seuraavalla kerralla jaksoin jo 250 metriä. Toisen juoksuviikon alkaessa onnistuin juoksemaan jo 650 metriä putkeen eli 150 metriä yli mun ensimmäisen kerran tavoitteen. Yllätyin toden teolla, kuinka nopeasti juokseminen alkaa helpottumaan ja jaksoinkin juosta aina vähän pidemmän matkan.

Tässä välissä en ole päässyt testaamaan tutulle lenkille kuinka se sujuu, koska olen ollut mummilla serkkujen kanssa. Huomenna olisi tarkoitus käydä täällä peltojen keskellä vähän hölkkäämässä ja kokeilla pyörällä ajamista. Pyöräilyssä kun olen toivottoman huono.

En muista olenko jo aiemmin tänne linkannut tämän todella hyvän vatsalihastreenin. Mulla on tavoitteena tehdä tuo ainakin kerran viikossa. Joskus tulee tehtyä useammin, mutta olen pitänyt tavoitteena vain kerran viikkoon niin ei mene liian vaikeaksi toteuttaa. Tällä hetkellä sekin on tosin välillä jäänyt välistä :D.


Tein äidille tällaisen jääkaappimagneetin ristipistoin, kun hän tykästyi tuohon kuvaan.

-Helinä