perjantai 31. tammikuuta 2020

Balettikuvaukset!

Aivan alkuun on mainittava, että uusi balettiopemme on aivan mahtava! Tunneilla on tehty toistaiseksi perusasioita, mutta jokainen on saanut paljon hyviä korjauksia ja palautetta. Ensimmäistä kertaa käsien asennot ovat alkaneet tulla varmasti muistista, koska niitä on hiottu tämän vuoden tunneilla oikein toden teolla. On niin mahtavaa, kun oppii uutta vanhoistakin asioista! Uusi opettajamme on venäläistaustainen mies, joka pitää mahtavaa melko perinteistä balettikuria tunnilla. Ryhmästä voi hieman aistia, ettei tällainen opetustyyli ole kaikkien makuun, mutta itse tykkään, kun asiat tehdään tarkasti ja huolella.

Toinen, oikeastaan koko postauksen pääaihe on balettikuvaukset, joihin pääsin osallistumaan Helsingissä! Balettituttuni muutamien vuosien takaa (Instagram: @marianne_karkki) kysyi, olisinko kiinnostunut lähtemään tällaiseen balettiryhmävalokuvauksiin. En epäröinyt hetkeäkään, ja löysin itseni pari viikkoa sitten uudesta, upeasta kirjasto Oodista. Kuvaajana oli Petri Naukkarinen (Instagram: @petrinaukkarinenphotography). Mukana oli myös itseni ja Mariannen lisäksi muitakin upeita tanssin harrastajia ja opettajia. Näitä kuvia tulen luultavasti jatkossakin viljelemään täällä blogin puolella, koska niin hienosti ne onnistuivat.


@sus.heinonen @marsvinne @marianne_karkki @elfie78 @anarctica @kristinanorri 
@melissa_mikaela @petrinaukkarinenphotography

Kuvauspäivänä mahdutin 3 tyllihametta Onnibussin penkille kanssani ja seikkailin Oodille, missä ensimmäiset kuvat otettiin. Taustatietona, että olen käynyt Helsingissä viimeksi joskus todella monta vuotta sitten, joten olin enemmän kuin pihalla. Kirjastossa kuviamme halusivat koristaa muutamat pikkutytöt. jotka olivat jostain syystä itsekin tanssihameissa kirjastossa pyörimässä. Välillä oli hieman haasteita saada kuvia ihan vain meidän kuvausryhmän kesken, mutta kärsivällisyyden kanssa niitäkin saatiin. Oodi oli muuten aivan uskomattoman hieno kirjasto! Kannattaa todellakin käydä, vaikkeivat kirjat jostain syystä kiinnostaisikaan. Kuvasimme myös tuomiokirkolla, joka oli paljon suurempi kuin muistin. Ulkona oli todella kylmä tuuli ja kuvat otettiin topeissa ja korkokengissä. Oli varmaan hauska näky turisteille, kun värjöttelimme siinä kylmässä :D.

Päivä oli kyllä kaiken kaikkiaan ihana päiväretki Helsinkiin. On mahtavaa, kuinka tanssi yhdistää ihmisiä niin monella eri tavalla. Monet meistä eivät tunteneet toisiaan etukäteen, mutta tunnelma oli silti rento ja hauska koko päivän, koska kaikilla oli se oma yhteinen juttu, tanssi.

-Helinä

perjantai 10. tammikuuta 2020

Kisakauden käynnistelyjä ja balettitunnille

Vuosi on lähtenyt vähitellen käyntiin ja sen myötä vihdoin myös harrastukset. Tällä kertaa joulutauko tuntui ihan erityisen pitkältä ja malttamattomana odottelin tuntien alkamista. Jossain vaiheessa olin valmis lähtemään jo vaikka ihan kuntosalille, kunhan vain pääsisi liikkumaan. Onneksi tänäkin vuonna ne tunnit alkoivat, kunhan vain jaksoi vähän odottaa.

Tanssillisen voimistelun treenit alkoivat jo tällä viikolla ja hyvä niin, koska kisatkin alkavat hyvää vauhtia lähestyä. Kisaohjelma on kohta valmis ja jokaisella läpikäynnillä jo valmiina oleva pätkä alkaa näyttämään paremmalta! Tämä hetki on mielestäni aina kauden palkitsevin, kun voi nähdä ohjelman yhtenäistyvän ja valmistuvan niin omassa päässä kuin myös koko joukkueen kesken. Tanssillisessa voimistelussa kaudet ovat vuoden mittaisia eli samalla ohjelmalla kisataan sekä syksyn, että kevään kisat. Meidän joukkueelle kevään kisat on vasta ensimmäiset, vaikka ohjelmaa on valmisteltu jo alkusyksystä lähtien. On ilo päästä pian esittämään tämän kauden aikaansaannosta.


Balettitunneille ajattelin mennä kokeilemaan, miltä uusi opettaja vaikuttaisi, ja osuisiko hänen opetustyylinsä yhteen sen kanssa, mitä itse balettitunnilta kaipaisin. Balettituntia odotellessa kävin tällä viikolla barre-tunnilla eli vähän kuin kuntobaletissa. Tunnilla tehtiin balettityylisiä liikkeitä suositun musiikin tahtiin, ryhmäliikuntamuotoisesti. Balettitekniikkaa ei tällaisilla tunneilla opeteta tai siihen juurikaan puututa, joten tekniikan muistelu on itsensä varassa. Pikkuhypyissä oli esimerkiksi aivan yhdentekevää, onko 5. asento aukikierrossa vaiko jalat täysin ristissä ilman aukikiertoa. Itse pyrin tekemään oikean balettitekniikan mukaisesti ja olin tunnin jälkeen aivan rätti. Ohjaaja oli tällä tunnilla todella mukava, eikä todellakaan päästänyt liian helpolla.  Ohjaajasta ei ulospäin näkynyt ollenkaan, että hän olisi edes hengästynyt, vaikka teki kaikki tunnin sarjat itsekin. Aika uskomatonta!

-Helinä